Pieni-Valkeisen valuma-alueen maastokatselmus ja ympäristön havainnointi
Näytteitä ottamaan mentäessä näytteenottajan on hyvä tutustua alueeseen sekä kartan että maastokatselmuksen avulla. Tällä tavoin saadaan yleiskuva alueesta ja sen erikoispiirteistä. Riippuen alueen koosta ja maastosta olisi katselmukseen hyvä käyttää aikaa tunnista kahteen.Kuva 1. Pieni-Valkeinen
Valuma-alue
Pieni-Valkeisen (2,6 ha) valuma-alue on kooltaan 58 ha (kuva 2). Suurimmaksi osaksi valuma-alue on metsää, mutta Pieni-Valkeisen pohjoispuolella siihen kuuluu myös osa Päivärannan asuinalueesta, jossa sijaitsee pientaloja, koulu sekä kerrostaloja. Valuma-alueen eteläosa ulottuu luonnonsuojelu- ja Natura 2000-alueelle. Alueen maaperä on hienoainesmoreenia eli käytännössä siis savea ja hiekkaa.Kuva 2. Pieni-Valkeisen valuma-alue
Kuva 3. Metsää Puijonsarven rinteellä
Lampeen tulevat virtaamat
Pieni-Valkeisen lampeen tulee yksi suurempi tulouoma, joka on merkitty karttaan (kuva 4). Tulouoman virtaama oli kenttätöiden aikana pieni. Tämä johtuu siitä, että syksyn aikana on satanut vähän. Keväällä sulamisvesien aikaan virtaama uomassa kasvaa.Maastokatselmuksessa huomattiin, että lampeen laskee myös muutamia noroja. Norot ovat kuitenkin pieniä eikä niissä välttämättä virtaa vettä ympäri vuoden. Maastokatselmuksen aikaan noroissa virtasi jonkin verran vettä. Lisäksi katselmuksessa huomattiin painauma, johon kertyy vettä. Täyttyessään vesi pääsee virtaamaan Pieni-Valkeiseen.
Lammesta lähtevät virtaamat
Pieni-Valkeisen lammesta lähtee yksi suurempi lähtöuoma (kuva 4). Pieni-Valkeisesta lähtevä uoma laskee Iso-Valkeiseen ja uomassa virtasi vettä jonkin verran. V-pato mittauksissa virtaamaksi saatiin noin 2,4 l/s. Pieni-Valkeisesta ei lähde muita uomia.Kuva 4. Havaittujen norojen, painauman, tulo ja lähtöuoman paikat
Vesistön käyttö
Vesistön pääasiallinen käyttö on virkistyskäyttö. Alueella on yleinen uimaranta ja yksityinen laituri sekä yksi soutuvene, joka oli vedetty maalle. Lammen pienuudesta ja poistouoman vedenkorkeudesta voi päätellä, ettei lammella aktiivisesti kalasteta. Koska kalakannan luontainen uudistus ei onnistu kun vain keväällä tulvavesien aikana. Lammella nähtiin useita sorsia, josta päättelimme, että sorsalinnut käyttävät lampea ruokailu ja pesimäpaikkana.Ympäristökuormitus
Lampeen ympäristökuormitusta aiheuttaa normaalisti pääasiassa hulevedet. Lisäksi mahdolliset tuulen mukana tulevat ravinne- ja saastelaskeumat läheiseltä moottoritieltä ja kaupunkialueelta sekä valuma-alueelta tulevat ravinne- ja humus päästöt. Tarkastelu aikana huomasimme, että koulun lähistöllä tehdään asfaltointia ja maaston muotoilutöitä (kuva 5), jotka aiheuttavat hetkellisiä päästöjä ympäristöön ja voivat olla syynä tulouoman alkupään korkeaan sähkönjohtavuuteen (421 µS/cm), jonka mittasimme viime viikon harjoituksissa.Kuva 5. Asfaltointityömaa koulun tykönä
Pohjaeläintutkimus
Pohjaeläintutkimuksella pyritään saamaan tietoa siitä kuinka paljon ja mitä hyönteislajeja esiintyy lammessa. Kyseinen harjoitus suoritettiin potkuhaavi menetelmällä. Ensiksi näytteenottaja valitsee paikan, jonka jälkeen nostaa jalkojaan pohjalla, jotta pohja hajottuisi/erkanisi toisistaan. Sen jälkeen haavi asetetaan pohjaan ja 30 sekunnin ajan pyöritetään S-liikkeillä, että kaikki pohja uppoisi haavin (kuva 6). Nostetaan haavi ylös ja kauhotaan muta pois erilliseen astiaan, josta on helpompi huomata eliöitä. Haavista myös etsitään kiinni jääneitä eliöitä. Kun harjoitus on tehty ja maa-ainekset kerätty erilliseen säiliöön, haavi pestään vedessä, jotta lika huuhtoutuisi pois.Kuva 6. Pohjaeläinnäytteenotto
Kuva 7. Näytteen siirtäminen laatikkoon tarkastelua varten
Kuva 8. Pohjan syvyyden mittaus.
Kerätyt näytteet laitettiin kahteen erilliseen muovirasiaan, johon lisättiin 70 % etanolia, jotta pohja-aineksessa olevat eliöt säilyisivät laboratoriotöihin saakka. Laboratoriossa tutkimme tarkkaan minkälaisia eliöitä saimme haaviin.
Kuva 9. Näytteiden tutkimista
Kuvat 10 & 11. Vaaksiaisen toukka ja harvasukasmato/ Surviaissääsken toukka ja Harsosääsken toukka
Kuva 12. Lähtöuoman ja tulouoman näytteistä silmämääräisesti löydetyt pohjaeläimet
Kuva 13. Työssä käytetty mikroskooppi
Löydetyt pohjaeläinlajit:
· Jouhimato 1kpl (ei kuvaa)
· Dinophysis noregica ?
· Harvasukasmadot/ Surviaissääsken toukka 4 kpl
· Harsosääsken toukka 1 kpl
· Vaaksiaisen toukka 7 kpl
· Kaksi tuntematonta kadonnutta 2 kpl
· Dinophysis noregica ?
· Harvasukasmadot/ Surviaissääsken toukka 4 kpl
· Harsosääsken toukka 1 kpl
· Vaaksiaisen toukka 7 kpl
· Kaksi tuntematonta kadonnutta 2 kpl
Epävarmuustekijät ja mahdolliset virheet
Pohjaeläinten lajitunnistus on ongelmallista, kun kukaan ei ole aikaisemmin tehnyt kyseistä tutkimusta. Löysimmekö kaikkea, mitä oli otetussa näytteessä? Oli sattunut niin, että olimme pinseteillä löytäneet kaksi valkoista pientä matoa, mutta ne olivat kadonneet sillä välillä, kun saavuimme mikroskoopin luo. Tunnistimmeko kaikkia lajeja? Näin tapahtui jouhimadolle, jota luultiin aluksi hiuskarvaksi. Jäi arveluttamaan myös yksi ”simpukka”, joka todella paljon muistutti mandariinin päänappia (no se ylhäällä oleva).Alla on kuvasarja erilaisista löydetyistä eliöistä/kasviplanktoneista, joita löysimme tutkiessamme näytteitä tarkemmin mikroskoopilla.
Harvasukasmadon/ Surviaissääsken toukka suu
Harvasukasmadon/ Surviaissääsken toukka peräpää
Vaaksiaisen toukka
toukan keskikohta
ja toukan toinen pää
Dinophysis noregica?
Seuraavat mahdollisesti kasviplanktoneja:
Kommentit
Lähetä kommentti