Ryhmä 2: Vesinäytteiden ottaminen sekä virtaaman määrittäminen float-area menetelmällä 2.10.2025

Harjoitus 2: Vesinäytteiden ottaminen

Harjoittelimme vesinäytteiden ottamista neljästä eri kohdasta seuraavan kuvan mukaisesti

Näytteenottopisteet numerojärjestyksessä (Talvensaari 2025)

Ensimmäinen näyte otettiin kävelytiesillan alla olevan rumpuputken suulta, johon laskee lähistöltä tulevat hulevedet, jotka virtaavat edelleen Pieni-Valkeisen tulouomaan. Siellä vesi oli seisovaa ja hyvin likaisen näköistä. 

Ensimmäinen näyte (Talvensaari 2025) 

Toinen näyte otettiin Pieni-Valkeisen tulouoman edustalta. Vettä oli melko vähän, mutta virtausta enemmän verrattuna ensimmäiseen näytteenottokohtaan. 

Toinen näyte (Talvensaari 2025)

Kolmas näyte otettiin Pieni-Valkeisen poistouoman edustalta. Vesi oli normaalin lampiveden näköistä. 

Kolmas näyte ja Viivi hommissa (Talvensaari 2025)

Neljäs näyte otettiin Iso-Valkeisen tulouoman edustalta, Pieni-Valkeisen laskuojasta. Vettä virtasi paljon ja se oli puhtaan näköistä.

Neljäs näyte (Talvensaari 2025)

Näytteitä otettiin näytepulloihin niin, että ensin pullo huuhdeltiin näytevedellä. Tämä huuhteluvesi kaadettiin maahan ja sitten täytettiin pullo uudestaan näytevedellä. Tärkeää oli muistaa, ettei pullo osu veden pohjaan. Tällöin näyte ei olisi todenmukainen, kun vedessä olisi pohjasakkaa tmv. mukana. Pullonsuuhun tai korkin sisäpintaan ei myöskään saanut koskea kontaminaatioriskin takia. Jätimme pulloihin hieman tyhjää näytteen pakastamista varten. Näytteenottohetkellä sää oli pilvinen ja viileä. Näytepullot pakattiin kylmälaukkuun ja ne vietiin koululle. Myöhemmin niistä määritetään laboratoriossa fosfori, typpi, kiintoainepitoisuus ja pH-arvo. Näytteenotto sujui mielestämme hyvin, ei suurempia haasteita sen suhteen.

Harjoitus 3: Virtaaman määrittäminen float-area menetelmällä 

Tässä harjoituksessa määritetään Pieni-Valkeisen tulo- ja poistouomien virtaamaa kellunta-ala-menetelmällä. Käytössämme oli kolme pientä kumiankkaa ja tarkastelimme kuinka kauan niillä kestää mennä eteenpäin virran mukana.

Tulouomalla ankkojen kulkupaikka (Talvensaari 2025)

Virtaamaa selvittäessä käytetään kaavaa Q=A*V, jossa

Q on uoman virtaama (l/s, l/min, m3/h)

A on poikkipinta-ala (m2) 

V on virtausnopeus (m/s) 

Tulouomalla leveys oli 0,45m, jolloin pistimme ankat matkaamaan 1,35m.

Ankkojen keskimääräinen nopeus oli 0,298 m/s ja tämä luku kerrotaan vielä syvyyden määrittämällä korjauskertoimella (0,66), jolloin virtausnopeus (V) = 0,196 m/s

Poikkipinta-ala A = uoman leveys * syvyys  = 0,45m*0,03m = 0,0135 m2

Virtaama Q = 0,0135 * 0,19668 = 0,00265518 m³/s = 2,7 l/s

Poistouoman lähettyvillä leveys oli 0,4m, jolloin pistimme ankat matkaamaan 1,2m.

Ankkojen keskimääräinen nopeus oli 0,193 m/s, se kerrotaan korjauskertoimella 0,66, jolloin virtausnopeus V = 0,127 m/s

Poikkipinta-ala A= uoman leveys * syvyys = 0,4m * 0,025m = 0,01m2

Virtaama Q = 0,01m2 * 0,127 m/s = 0,0012738 m³/s = 1,2 l/s

Lähdimme tekemään tätä harjoitusta varmoin mielin, mutta nyt tätä tekstiä kirjoittaessa epäilykset toteutuksestamme heräsivät. Mittaukset suoritimme pienillä puromaisilla kohdilla ja laskutoimituksiin tarvittavan korjauskertoimen valitseminen oli iso kysymysmerkki. Nyt on vähän epäselvää menikö tämä tehtävä ihan päin prinkkalaa vai ei.