Ryhmä 1: Vesinäytteiden otto ja ympäristön ihmettelyä

Ryhmän esittely

Olemme Savonia AMK:n ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kolmatta vuotta opiskelevia opiskelijoita. Ryhmäämme kuuluvat Henna Lybeck, Riina Joensuu, Henri Herranen ja Pietari Mäntyselkä.

HARJOITUS 1: Valuma-alueen maastokatselmus ja ympäristön havainnointi.

Ensimmäisenä harjoituksena meillä oli valuma-alueen maastokatselmus ja ympäristön havainnointi. Sää harjoituksen aikana 24.9.2025 oli poutainen, lämpötila 8,4 C, tuulta 6 m/s ilmanpaineen ollessa 1019 hPa, eli kyseessä oli melko tavanomainen syyskuinen ilma. Edeltävinä päivinä oli satanut melko runsaasti. 

Toteutimme harjoituksen kiertelemällä Pieni-Valkeisen lampea, sekä sitä ympäröivää valuma-aluetta jalkaisin. Pieni-Valkeisen valuma-alueen koko on 0,58 neliökilometriä (KUVA1) ja sen ympäristö koostuu sekä rakennetusta ympäristöstä, että metsästä. Osa metsästä on luonnonsuojelualuetta. Metsätyyppeinä ovat havupuuvaltainen sekametsä (KUVA2), sekä lehtipuuvaltainen sekametsä. Lammen läntisellä rannalla maasto on melko soista, kun taas itärannalla ranta on jyrkempi. Soinen länsiranta johtunee maaston muodoista ja lännen puoleiselta Puijon rinteeltä valuneesta kiintoaineesta. Pieni-Valkeisesta lähtee poistouoma, joka päättyy suurempaan Iso-Valkeiseen (KUVA1). Lammen käyttömuotoja ovat virkistyskäyttö kuten uimaranta ja kalastus. Haastattelimme lammen läheisyydessä ulkoilijaa, joka kertoi asuvansa aivan lammen läheisyydessä. Haastateltavan mukaan lammen virkistyskäyttö on vuosien saatossa vähentynyt. Haastattelun perusteella lammella käy kuitenkin kalastajia edelleen satunnaisesti.

KUVA 1. Pieni-Valkeisen valuma-alue.

Löysimme kierroksellamme kartassa näkyvien tulouomien lisäksi muutamia muitakin tulouomia, jotka näkyvät alla olevassa kuvassa (KUVA 3). Lampeen johdetaan osa Päivärannan hulevesistä, mutta muita päästölähteitä emme kierroksellamme löytäneet. Oletettavasti keväisin sulamisvesien mukana lampeen valuu jonkin verran kiintoainesta Puijon rinteiltä.  Lammen ympäristössä on vain vähän asutusta, eikä sen katsota aiheuttavan merkittävää ympäristökuormitusta.

Lammen tila vaikutti mielestämme hyvältä, vesi oli suhteellisen kirkasta, emmekä havainneet mitään poikkeavaa silmämääräisessä lammen arvioinnissa.

.

KUVA 2.Luonnonsuojelualueen havumetsää.

KUVA 3. Löydettyjä tulouomia.

Harjoitus 2. Vesinäytteiden ottaminen

Toisena harjoituksena meillä oli vesinäytteiden ottaminen. Näytteenottoon meillä oli varattu 4 kappaletta litraisia näytepulloja, teippiä ja tusseja. Meillä ei ollut jatkovartta käytettävissämme, joten opettajan ohjeistuksen mukaan sovelsimme hieman ja otimme näytteet käsipelillä tulo- ja poistouoman alku- ja loppupäistä (KUVA 4). Näytteitä otettaessa huuhtelimme ensiksi pulloa pienellä määrällä vettä ja sen jälkeen otimme näytteet jättäen pulloon tyhjää tilaa pakastamista silmälläpitäen. Näytteenotossa kiinnitettiin huomiota pullon käsittelyyn ettei mahdollista kontaminaatiota tapahtuisi. Pullot merkattiin ryhmän tunnuksella ja eri näytteenottopaikat merkattiin selkeästi pulloihin epäselvyyksien välttämiseksi. Otimme yhteensä neljä näytettä. Näytteet laitettiin kylmälaukkuun, josta opettaja kuljetti ne pakastettavaksi koululle. Myöhemmin näytteet analysoidaan laboratoriossa.

KUVA 4. Vesinäytteidenottopaikat kartalla.

1. Näyte. Pieni- Valkeisen tulouoman edusta. 

Ensimmäisellä näytteenottopaikalla havaitsimme tulouomassa pahaa hajua ja olipa uomassa myös vanha polkupyörän raatokin. (Kuva 5.)

2. Näyte. Pieni-Valkeisen tulouoman loppu.

Toisella näytteenottopaikalla maasto oli hyvinkin soista ja pehmeää ja näytteen ottaminen vaati tarkkaavaisuutta, ettei näytteenottaja humpsahtanut lampeen. 

3. Näyte. Pieni-Valkeisen poistouoman edusta.

Kolmas näyte otettiin poistouoman edustalta uimarannan lähettyviltä. 

4. Näyte. Iso-Valkeisen tulouoman edusta.

Viimeisen näytteen otimme Iso-Valkeisen tulouoman edustalta. Tulouoman vesi näytti mielestämme melko kirkkaalta ja puhtaalta.

Kuva 5. Näytteenotto tulouoman edustalta.