Ryhmä 7 syksy 2023 : Vesinäytteiden ottaminen ja kasvillisuuskartoitus

 Vesinäytteiden ottaminen ja kasvillisuuskartoitus

Tiistaina 26.9 meidän porukallamme oli ohjelmassa vesinäytteiden ottaminen ja kasvillisuuskartoitus. Sää suosi meitä, sillä se oli poutainen ja lämpötilakin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmin, 12,6 astetta.

Vesinäytteiden ottaminen:

Vesinäytteet otettiin kolmesta sijainnista, jotka olivat Pieni-Valkeisen tulo- ja poistouoma sekä Iso-Valkeisen tulouoma. Näytteet otettiin uoman edustalta kuitenkin lammen puolelta. Alla olevassa kartassa on esitetty näytepisteiden sijainnit.

Näytteet otettiin litran pulloihin varrellisen noutimen avulla. Noudin oli noin 2 m pitkä alumiinien jatkovarsi, johon näytepullon sai kiinnitettyä. 

Ennen varsinaisen näytteen keräämistä, näytepullo huuhdeltiin tutkittavalla vedellä. Huuhteluvesi kipattiin rannalle, jotta se ei sotke kohtaa, josta varsinainen näyte otettiin.

Varsinainen näyte kerättiin veden pinnasta ja mahdollisimman kaukaa rannasta. Pohjakosketusta ja muutakin veden sotkemista täytyi välttää. Näytettä otettaessa ja käsiteltäessä tuli kiinnittää erityistä huomiota siihen, että näyte ei pääse kontaminoitumaan. Kontaminaatio voi tapahtua esimerkiksi, jos korkin tai pullon sisäpintaa kosketetaan tai näytteeseen päätyy muuten likaa. 

Näytettä otettiin pulloon sen verran, että pulloon jäi hieman ilmatilaa, jotta pullot eivät hajoa pakastettaessa.  Näytteet pakastettiin jatkotutkimuksia varten ja niistä on tarkoitus tehdä vielä laboratoriossa typen, fosforin, kiintoaineiden sekä pH:n määritykset.

Näytteiden oton yhteydessä teimme aistinvaraisia havaintoja jokaisesta näytteenottopaikasta ja otetusta näytteestä. Tarkkailimme veden väriä ja hajua sekä näytteenottopaikan olosuhteita. Pieni-Valkeisen tulouoman kohdalla ranta on hyvin rehevä ja maasto suomainen. Tästä kohdasta kerätty näyte oli väriltään kellertävä ja siinä oli rikkimäinen haju. Myös Pieni-Valkeisen poistouoman edustalta otetussa näytteessä oli kellertävä sävy, mutta hajua ei ollut havaittavissa.  Iso-Valkeisen puolella olosuhteet olivat paljon tuulisemmat ja vesi oli jatkuvassa liikkeessä, toisin kuin lammen puolella. Iso-Valkeisen tulouoman edustalta otettu näyte oli kirkas ja hajuton.

Kasvillisuuskartoitus:

Kasvillisuuskartoituksessa tehtävämme oli havainnoida Pieni-Valkeisen lammen kasvilajistoa sekä sen määrää. Toteutimme kasvillisuuskartoituksen maastokatselmuksena maalta käsin. Naarasimme myös vesinäytteiden ottamiseen tarkoitetulla jatkovarrella vähän lammen pohjaa. Vesikasvillisuus kertoo vesistön tilasta, sillä eri lajit viihtyvät erilaisissa olosuhteissa. Kasvillisuuskartoituksen avulla saadaan tietoa vesistön kunnosta ja pystytään arvioimaan mahdollista kunnostuksen tarvetta. Vesikasvillisuus kertoo myös alueen kalastus mahdollisuuksista sekä vesilintujen elinympäristöstä. 

Vesistöjen kasvillisuus jaetaan niiden elomuotojen mukaan 7 eri tyyppiin, joita ovat: ilmaveroiskasvillisuus, uposlehtinen kasvillisuus, kelluslehtinen kasvillisuus, pohjaversoinen kasvillisuus, irtokellujat, irtokeijujat sekä vesisammalet. Yritimme löytää lammesta esimerkin jokaisesta ryhmästä ja alla ovat kasvit, joita löysimme.

                               1. Ilmaversoiskasvillisuus

                                            KUVA 1. Järviruoko (Koivistoinen 2023)

     KUVA 2. Rantapalpakko (Koivistoinen 2023)

                               2. Uposlehtinen kasvillisuus

    KUVA 3. Kiehkuraärviä tai isovesiherne (Myller 2023)

KUVA 4. Ahvenvita (Myller 2023)

     KUVA 5. Vesirutto tai vesisammal (Väätäinen 2023)

                               3. Kelluslehtinen kasvillisuus

KUVA 6. Ulpukka (Myller 2023)

KUVA 7. Uistinvita (Koivistoinen 2023)

                            5. Irtokellujat

KUVA8. Vedessä pikkulimaskaa sekä keskellä kurjenjalka (Koivistoinen 2023)

 Lammen tyypillisimpiä kasveja olivat järviruoko ja ulpukka (kuva 9). 

                     KUVA 9. Tyypillisten kasvien esiintyminen Pieni-Valkeisella (Myller 2023)

Puijon puolella havaitsimme runsasta järviruokokasvustoa ja ranta oli muuttunut soiseksi. Järviruoko ja soistuminen ovat merkkejä lammen rehevöitymisestä. Puijon puolella on rinnemäistä metsää, josta ravinteet valuvat sateen mukana lampeen. Tämä on varmasti iso tekijä Puijon puoleisen rannan rehevöitymisessä.

Ulpukkaa ei Pieni-Valkeisen lammella esiintynyt mitenkään erityisen runsaasti, mutta sitä oli melkein pelkästään päivärannan puoleisella rannalla. Jos ulpukoita olisi paljon ja tiheästi sekä lehdet isoja, se kertoisi lammen rehevöitymisestä.