Ryhmä 6: Kasvillisuuskartoitus ja pinnankorkeuden määritys vaaitsemalla

 

Suoritimme tiistaina 26.9. kasvillisuuskartoituksen sekä vaaitusharjoituksen. Ryhmäämme kuului Juho Laitinen, Salla Pohtinen, Martin Ruotsalainen, Elisa Saari sekä Hanna Vanhalakka. Aloitimme aamulla kasvillisuuskartoituksen tekemisellä. Sää oli pilvinen ja lämpötila noin +13 astetta.

Kasvillisuuskartoitus

Kiersimme lampea myötäpäivään aloittamalla kartoituksen lähtöuoman puoleiselta rannalta. Rannalla esiintyi huomattavan paljon Ulpukoita (Nuphar lutea) ja Suopursua (Rhododendron tomentosum) sekä satunnaisesti muita kasveja kuten Kurjenjalka (Comarum palustre), Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) ja Isovesiherne (Utricularia vulgaris).

Purku-uoman puoleisessa maastossa oli helppo kulkea, mutta heti lammen tuntumassa maasto laski melko jyrkästi alaspäin. Rannoilla ei ollut runsaasti kasvillisuutta lukuun ottamatta ulpukoita, joita oli nähtävissä kauempana vedessä.

Tulouoman puoleisella rannalla oli taas huomattavasti enemmän kasvillisuutta. Tulouoman läheisyydessä oli nähtävissä runsaasti kaisloja (Schoenoplectus), Järviruokoa (Phragmites australis) sekä Kynsisammalta (Dicranum).

Lammen tulouoman puoli oli selkeästi rehevämpi verrattuna vastarantaan. Veden läheisyyteen oli myös vaikea päästä, sillä maaperä oli hyvin upottavaa ja kosteaa. Kaisloja oli myös runsaasti, mikä teki liikkumisesta hankalaa. Alla olevassa kuvassa näkyy yleisimpien kasvien sijainti lammella.

Pieni-valkeisen yleisimmät kasvit ja niiden sijainti kartalla (pohjakartta: https://kartta.kuopio.fi/#)

Kuvissa ylhäältä alas: Kynsisammal, Isovesiherne, Kaislaa sekä Kurjenjalka (Vanhalakka 2023)

Lammen läheisyydessä oli nähtävissä eniten ilmaversoiskasvillisuutta, kuten Suovehka ja Rantapalpakko. Kelluslehtisistä kasveista havaitsimme vain Ulpukan. Myös irtokeijujista tunnistimme vain yhden eli Isovesiherneen, jota esiintyy rehevissä vesistöissä. Kyseistä kasvia ei kuitenkaan ollut nähtävissä runsaasti. 

Vaaitusharjoitus

Suoritimme samana päivänä Pieni-valkeisen sekä Iso-valkeisen pinnankorkeuden määrittämisen vaaituskoneen avulla. Ennakkotietona olimme saaneet kaksi tunnettua korkopistettä, joiden avulla saimme mitattua latan kanssa lampien korot.

Aloitimme mittaamisen ensimmäisestä tunnetusta korkopisteestä, joka oli lammelle johtavan tien pinnassa purku-uoman läheisyydessä sijaitseva kaivonkansi. Sen korko oli +99,064 m (koordinaatit X: 533664,086 Y: 6977842,985). Latan avulla tunnettuun pisteeseen tähystämällä saimme sen lukemaksi 1,45 m. Tämän jälkeen siirsimme latan Pieni-valkeisen rantaan mahdollisimman lähelle lammen pintaa. Tästä saimme lukemaksi 3,34 m.

Näiden mittojen ja tunnetun korkopisteen avulla saimme selville lammen pinnankorkeuden:

+99,064 m + 1,45 m – 3,34 m = 97,174 m

Kannon korkeuden määrittämistä latan avulla (Saari 2023)

Iso-valkeisen pinnankorkeuden selvittämiseksi meillä oli tiedossa rannan läheisyydessä oleva kanto. Kannon korkopiste oli +91,781 m (koordinaatit X: 533794,868 Y: 6977814,165). Latan avulla kannon päältä mitattuna tulokseksi saatiin 0,55 m. Iso-valkeisen rannasta lukemaksi saatiin 2,67 m.

Näiden avulla saimme laskettua Iso-valkeisen pinnankorkeuden: 

+91,781 m + 0,55 m – 2,67 m = 89,661 m