Ryhmä 2: Vesinäytteiden ottaminen ja kasvillisuuskartoitus

Tiistaina 3.10.2023 tehtävänämme oli ottaa vesinäytteet Pieni-Valkeisesta. Sää oli pilvinen ja tihkutti. Lämpötila oli 9 °C. Vesinäytteitä tuli ottaa kolme kappaletta, jotka olivat tulouoman, poistouoman ja lähtöuoman edustalta. Kartassa sijainnit kuvattuna:

Ennen näytteenottoa näyteenottopulloihin tehtiin merkinnät: ryhmä, näytteenottopaikka, päivämäärä ja kellonaika. Lisäksi näytteenottopaikasta tehtiin havaintoja. Huomasimme tulouoman edustalla, että vedessä on paljon kasvillisuutta sekä pohjalla on paljon lehtiä ja muraa. Vesi oli myös ruskean näköistä ja näytteenoton jälkeen alkoi haista. Poistouoman edustalla samallaista hajua ei tullut ja vesikin näytti kirkkaammalta. Pohja oli kuitenkin saman näköistä kuin tulouoman luona. Laskuojan edustan vesi Iso-Valkeisessa oli kirkkainta ja puhtaimman oloista.

Näytteenotto tehtiin ottimella, jolloin näyte saatiin otettua hieman kauempaa rannasta. Näytepullot kiinnitettiin ottimeen, jonka jälkeen pullot huuhdeltiin järvivedellä. Tämän jälkeen näytteet voitiin ottaa pintavedestä. Otto hetkellä täytyi huolehtia, ettei ottimella kosketa pohjaan, jolloin vesi sekoittuisi. Pulloa ei voinut täyttää täyteen, sillä näytteet pakastetaan. Näytettä ottaessa piti huomioida ettei korkin sisäpintaa tai pullon suuta kosketella, jolloin vältytään kontaminaatiolta. Meillä oli tässä hieman haasteita, sillä korkki tipahti maahan pari kertaa ja pulloa asettaessa ottimeen, myös pullonsuuhun saattoi tulla kosketusta.

 Ryhmä 2: Kasvillisuuskartoitus

Tiistaina 3.10.2023 meidän ryhmällä oli tehtävänä suorittaa kasvillisuuskartoitus Pieni-Valkeisella. Sää oli pilvinen ja tihkutti. Lämpötila oli 9 °C. Kasvillisuuskartoituksen tarkoituksena oli havannaoida lammen kasvillisuutta sekä sen määrää. Kartoituksen suoritimme maastokatselmuksena.

Kasvillisuuskartoituksen avulla saimme hieman tietoa vesistön tilasta, koska eri lajit viihtyvät erilaisissa olosuhteissa. Lammen vesikasvillisuuden avulla saadaan esimerkiksi tietoa vesistön kunnosta jonka avulla voidaan arvioida mahdollista kunnostuksen tarvetta. 

Vesistön kasvillisuus jaetaan 7 eri tyyppiin niiden elomuotojen mukaan. Tyypit ovat ilmaversokasvillisuus, uposlehtinen kasvillisuus, kelluslehtinen kasvillisuus, pohjaversoinen kasvillisuus, irtokellujat, irtokeijujat  sekä vesisammalet. Alla kuvia kasveista, joita me löysimme lammesta ja sen läheisyydestä. 

Kuva 1. Järviruoko (Puurunen 2023)

Kuva 2. Jouhisara (Puurunen 2023)

Kuva 3. Haarapalpakko (Puurunen 2023)

Kuva 4. Isovesiherne (Puurunen 2023)

Kuva 5. Vehka (Puurunen 2023)

Kuva 6. Ulpukka (Puurunen 2023)

Kuva 7. Uistinvita (Tikkanen 2023)

Kuva 8. Kurjenjalka (Puurunen 2023)

Löytämistämme kasveista ilmaversokasvillisuuteen kuuluu järviruoko, haarapalpakko sekä jouhisara. Uposlehtiseen kasvillisuuteen kuuluu isovesiherne. Kelluslehtiseen kasvillisuuteen kuuluu ulpukka sekä uistinvita. Kurjenjalka kuuluu irtokellujiin. Eniten lammessa esiintyi järviruokoa sekä ulpukkaa. Uistinvitaa esiintyi myös paikoittain paljon.

Kuva 9. Eniten esiintyvät kasvit (Puurunen 2023)

Lammessa esiintyi Puijon puolella runsaammin järvikasvustoa sekä ranta oli alueelta suomainen. Nämä ovat merkkejä lammen rehevöitymiestä kyseisellä alueella. Rehevöityminen Puijon puolella lampea voi olla seurausta rinnemäisestä metsästä, josta ravinteet valuvat sateen mukana lampeen. Ulpukkaa esiintyi toisella puolella lampea eli päivärannan puoleisella rannalla.