Vielä huomautus/korjaus videossa esitettyihin väitteisiin. Isovesiherne on rehevän vesistön kasvi, mutta sitä ei esiintynyt suurissa määrin.
- Kohteena oli Pieni-Valkeisen järvi. Järven vesistöstä otimme vesinäytteet pienivalkeisen purku-uomasta ja tulo-uomasta sekä Iso-Valkeisen tulo-uomasta. Vesinäytteenotto suoritettiin käyttäen vesinäytteenottopulloa ja pidennettyä näytteenotinta. Tärkeää näytteenottamisessa oli saada edustava näyte, joka tarkoittaa että näyte tulee ottaa oikeasta paikasta ja välttää kontaminaatiota. Taustalla näette, kuinka näytteenottopullo asetetaan näytteenottimeen. Näytteiden oton jälkeen on tärkeää kirjata näytteenottopulloon, näytteenottaja, päivämäärä, kellonaika ja sijainti
- Näytettä ottaessa on tärkeää, että näytteenottopullo huuhdellaan ensin näytevedellä, joka sitten kaadetaan rannalle. Vasta tämän jälkeen otetaan itse varsinainen näyte.
Seuraavaksi Pieni-Valkeisen kasvillisuuskatsaus
Ensimmäisenä kasvina Pienivalkeisen purku-uoman luota löytyi keltakurjenmiekka.
Myös kurjenjalkaa esiintyy järven rannalla. Korpirahkasammal oli yleinen sammal-laji jota esiintyi lähes jokapaikassa järven rannoilla runsain määrin.
Myös Uistinvitaa ja Isovesihernettä löytyi paikoitellen.
Järven etelä-rannalla oli erittäin sammaloitunut kosteikon-kohta.
Ja viimeisenä Pieni-valkeisen tulo-uomalle on muodostunut sammaloitunut kosteikko, jossa on hyvin runsaasti järviruokoa.
Järven rannoilla oli runsasta sammaloitumista, mutta löytämistämme kasveista ei voida päätella suurta rehevöitymisen ongelmaa sillä kasvit eivät ole ensisijaisesti rehevien vesistöjen kasveja. Suurin osa kasveista ovat kosteiden alueiden kasveja.
Comments
Post a Comment