Vesinäytteiden analysointi laboratoriossa Ryhmä 4

Vesinäytteiden analysointi laboratoriossa Tänään tarkoituksena oli tutkia aiemmin ottamamme Pieni-Valkeisen lammen vesinäytteet laboratoriossa. Savonian laboratorioon oli valmisteltu opettajan toimesta neljä eri tutkimuspistettä; joissa kaikista seitsemästä eri näytteestä tehtiin kokonaisfosfori- ja värimääritys, sameus- ja nitraattityyppi-määritykset, kiintoaine määritykset ja ammoniumtyppi, ja COD Mn-määritykset. Paikalla oli ryhmä 5. meidän ryhmämme lisäksi, joiden jäsenten kanssa suoritimme yhdessä mittaukset seitsemästä eri näytepullosta.

Meidän ryhmämme suoritti kokonaisfosfori- ja värimäärityksen, sekä sameus- ja nitraattityppi-määritykset. Kokonaisfosfori- ja värimääritys Kaikki seitsemän näytettä pipetoitiin LCK349-analyysikitin koeputkiin, jotka sekoituksen jälkeen laitettiin lämpöhauteeseen 15 minuutiksi. Tämän jälkeen jäähdytettyihin näytteisiin lisättiin reagenssi, jonka annettiin vaikuttaa jokaisessa näyteputkilossa noin 10 minuuttia. Lopuksi näytteistä saatiin mitattua kokonaisfosforiarvo DR2800-spektrofotometrillä. Värimääritys tapahtui myös spektrofotometrillä. Näytevettä laitettiin yksinkertaisesti kyvetteihin, jotka sitten siirrettiin mitattaviksi spektrofotometriin yksi kerrallaan. Sameus- ja nitraattityppimääritys Sameus mitattiin 2100N IS Turbidmeter-sameusmittarilla. Näytevettä otettiin puhtaaseen koeputkeen jokaiselle näytteelle, jotka siirrettiin yksi kerrallaan mitattavaksi laitteeseen. Laitteen antama arvo alkoi laskea hitaasti kun näyte pysyi laitteessa.

Nitraattityppimäärityksessä jokaisesta seitsemästä näytteestä otettiin 1 milli vettä erikseen analyysikitin koeputkiloihin pipettiä käyttäen, jotka sitten ravisteltiin lyhyesti ja siirrettiin DR2800-spektrofotometriin. Spektrofotometri tunnisti koeputkista viivakoodin, jonka avulla se määritti oikean ohjelman sisällön analyysille. Laite analysoi jokaisen koeputken nopeasti ja vaivattomasti. Tulokset ja johtopäätökset Laboratorio tuloksista saadaan selville, että suurimmat pitoisuudet ovat Pieni-Valkeisen tulouomassa. Korkeampaan pitoisuuteen Pieni-Valkeisen tulouomassa vaikuttaa asutusalueen hule- ja valuntavedet, jotka uomaan yhdistyttyään tuovat mukanaan erilaisia haitta-aineita. Pieni-Valkeisen lammessa tulouoman vesi laimenee muuhun puhtaampaan veteen, jolloin poistouoman veden arvot ovat matalammat.

Epävarmuustekijät Hygienia ja kontaminaatio. Epävarmuutta laboratorio mittauksissa aiheutti hygienia ja näytteiden mahdollinen kontaminaatio. Myös LCK-kittien käytöissä voi ilmetä virheellistä käyttöä, joka voi vaikuttaa näytteen laatuun ja luotettavuuteen.