Harjoitustyössä 5 tutkimme Pieni-Valkeisen tulo- ja poistouoman virtaamia Thompsonin V-padon ja volymetrisen mittausmenetelmän avulla. Aamun sääolosuhde oli jälleen syksyinen. Pilvipoutaa ja ilman lämpötila +8 astetta. Ryhmämme jäsenet ovat Ville-Pekka Toivanen, Pinja Heikkinen ja Jaakko Raikamo
Mittauspaikkojen sijainnit (Paikkatietoikkuna, Raikamo 9/2022)
Työn suoritus
V-Pato:
Virtaamamittaukset Thompsonin V-padon avulla aloitimme etsimällä Pieni-Valkeisen tulo- ja poistouomasta sellaiset kohdat, johon kumisen V-pato pressun pystyy hyvin asettamaan siten, että kaikki uoman vesi virtaa mittapadon lävitse. Suoraan sellaista paikkaa ei ollut, mutta uomaa muokkaamalla ja esimerkiksi kiviä ja hiekkaa hyödyntämällä saimme riittävän suuren korkeuseron V-padon purkausaukon ja puron vedenpinnan välille.
Thompsonin V-padon toimintaperiaate perustuu siihen, että mitä kovempi virtaama uomassa on, sitä korkeammalle veden pinta asettuu V-padon mitta-asteikolla. Virtaama saadaan laskettua lukemalla V-padon mitta-asteikosta purkautuvan veden pinnankorkeus, ja sijoittamalla se seuraavaan virtaaman laskukaavaan.
 |
| Virtaamalaskut Excel (Raikamo 10/2022) |
Poistouoman virtaama mittaushetkellä: 1,49 l/s
Tulouoman virtaama mittaushetkellä: 0,196 l/s
 |
| V-Pato Pieni-Valkeisen poistouomassa (Raikamo 9/2022) |
Volymetrinen mittaus:
Volymetrinen virtaaman mittaus tapahtui sekuntikellon ja vesiastioiden avulla hyödyntäen asennettua V-Patoa. Mittauksissa käytimme 2l mitta-astiaa ja pyrimme täyttämään sen lähes täyteen sekuntikellolla aikaa ottaen, kuitenkin niin että vettä ei vuoda yli. Virtaama saatiin laskettua jakamalla astian vesitilavuus, sen täyttymiseen kuluneella ajalla. Toteutimme 5 ehjää mittausta kummaltakin uomalta, ja laskimme virtaamien keskiarvot. Katso allaoleva taulukko.
Pohdintaa:
Poistouomalla virtaaman arvot ovat hyvin lähellä toisiaan molemmilla mittausmenetelmillä. Mittapato oli hyvin asennettu, eikä ohivirtaamaa juuri ollut. Silmämääräinen arvio ohivirtaamalle n.1 prosentti.
Tulouomalla sen sijaan virtaamien erot 0,25 l/s ja 0,196 l/s ovan jo merkitseviä. Mahdollisia mittauksen virheenlähteitä voivat olla V-Padon mitta-asteikon virheellinen tulkinta, tai mitta-astiasta ohi valuva vesi (huono V-Padon asemointi). Lisäksi tulosten virheisiin voi vaikuttaa ajanottajan ja mittaajan välinen yhteistyö, sekä toistettavuuden epävarmuus. Erityisesti poistouoman runsaampi virtaama hankaloitti tasalaatuista mittaamista.
Tulosten perusteella voimme huomata, että Pieni-Valkeisesta poistuu jopa 6 kertainen määrä vettä poistouomaa pitkin, kuin mitä siihen tulee tulouomasta. Päättelimme että lampi on lähdepohjainen ja siihen tulee runsaasti vettä pinta-, ja pohjavesivaluntana.
Comments
Post a Comment