Ryhmä 1. Maastokatselmus (Review of the catchment area) 4.11.2022

Harjoitustyössä 1 katselmoimme Pieni-Valkeisen valuma-alueen.. Aamun sääolosuhde oli jälleen syksyinen ja sateinen, Sade alkoi noin klo. 8.00 ja ilman lämpötila +6 astetta. Ryhmämme jäsenet ovat Ville-Pekka Toivanen, Pinja Heikkinen ja Jaakko Raikamo

     Kuva 1. Pieni-Valkeisen valuma-alue sekä havaintoja (Pohjakartta Syke Value 2022)

 

Pieni-Valkeisen valuma-alue muodostuu pääsääntöisesti rakennetusta ympäristöstä sekä Puijon rinteen vanhasta metsiköstä. Metsikkö muodostaa tästä suurimman alueen. Suurin osa metsiköstä on talousmetsää, jossa myös sijaitsee vanha aukko noin 10 vuoden takaa. Lammen etelä puolella valuma-alue rajoittuu myös luonnonsuojelualueeseen.

Lampeentulevat virtaamat

    Kuva 2. Tulouoman alkupiste (Toivanen 2022)

Tulouoma lampeen on suurin näkyvä virtaama. Virtaamaa oletettavasti muodostuu suurelta osin rakennetulta alueelta. Rakennetulta alueelta voisimme kuvitella suurimmat virtaamat tulevan asfaltoiduilta alueilta sekä kattovesistä. Mistä vedet lopulta tulevat on vaikeaa määrittää lähtötietojen puuteen vuoksi. Lähtötietoja hulevesi järjestelmästä voisi pyytää Kuopion kaupungin ylläpitämästä tietokannasta, jolloin rakennetun alueen valuma-alueen rajat voitaisiin määrittää tarkasti.

                        Kuva 3. Noro (Heikkinen 2022)

                        Kuva 4. Noro (Toivanen 2022)

Toisena isona virtaamana lampeen nähdään kuivilla olevista noroista, joita on merkattu summittaisesti valuma-alue karttaan. Norot olivat maastokatselmuksen hetkellä kuivia. Norojen kuluneisuudesta voidaan päätellä, että lampeen tulee myös pintavalunta noroja pitkin huomattavia virtaamia. Norojen virtaamien suurimmat ajankohdan voisivat olla rankkasateiden aikana sekä keväisin sulamis vesien aikaan.

Kolmas virtaama lampeen on sen havaittu pohjavesi eli lampi on lähdelampi. Tämä ominaisuus on havainnoitu, veden kirkkauden, sijainnin, korkeus asemien sekä virtaamien perusteella. Tämä myös varmistui perimätiedoista.

Lammesta lähtevät virtaamat

Lammesta lähtevä virtaama tapahtuu lähinnä poisto uoman kautta. Poisto uomasta oletettavasti imeytyy osa vedestä maaperään pitkähkön uoman aikana, mutta tämä varmistetaan siivikko mittaukset yhteydessä vertaamalla tuloksia v-padon tulokseen. Muita lähteviä virtaamia lammesta ei havaittu.

Vesistön käyttö

Vesistöä käytetään lähinnä pieni muotoiseen virkistyskäyttöön. Pohjois puolella sijaitsee joitakin omakotitaloja, jolla on omat laiturit. Lautureita varmaankin käytetään uimiseen tai pieni muotoiseen kalasteluun. Lammen pohjois puolella on rakennettu uimaranta, joka havaintojen mukaan vielä näin syksyisinkin käytössä. Lisäksi pieni muotoista kalastusta varmaankin harrastetaan lammesta. Muita vesistön tai vedenottoa ei ollut havaittavissa.

Ympäristökuormitus

    Kuva 5. Tulouoman painanne (Toivanen 2022)

    Kuva 6. Tulouoman painanne (Toivanen 2022)
Kuva 7. Tulo uoman patouma (Heikkinen 2022)

 

Tulouoman päästöjä on pyritty luultavasti pienentämään rakennetulla painanteella. Painanteen ympärillä kasvoi nopeasti kasvuista Leppää, joka myös sitoo hyvin ravinteita. Painanne oli toteutettu tulouomalta hiukan alavirtaan päin, päättyen ylikulkevaan polkuun. Polulle oli tehty rumpuputki ja pientä patoamista oli havaittavissa. Tulouoman päästöjä voisi olla huuhtuotuvat ravinteet sekä raskasmetallit, joita tulee rakennetulta alueelta. Virtaamaa lisäävä vaikutus on kuitenkin ilmeinen. Pistemäisenä kuorma voisi tulla kysymykseen alueella tapahtuva onnettomuus, josta voisi muodostua kemikaali päästön.

Muutoi lampeen tulevia kuormituksia voisi olla metsä alueelta pintavaluntojen kautta. Tällöin lampeen voisi päätyä humusta. Alueella ei ollut havaittavissa suurempia hakkuu alueita, jotka voisivat lisätä virtaamia sekä ravinnepäästöjä lampeen. Tässä tapauksessa pintavaluntoja voitaisiin pitää luonnomukaisina päästöinä.

Lisäksi harvinaisena ja pistemmäisenä kuormituksena voitaisiin havainnoida lammen rannoilla olevat omakotitalot, jotka oletettavasti tarvitsevat pumpausta jätevesien käsittelyynsä. Tuolloin pumppaamon häiriötilanne voisi aiheutaa päästön lampeen. Toisaalta lähtötieto aineistoa puuttu, josta pumppaamojen sijainnit voitaisiin havainnoida.

Loppupäätelmät

Vaikuttaisi, että lampi voi hyvin. Päätelmiä voidaan tehdä veden kirkaudesta, lampi ei olle kovin humus pitoinen verrattunu moniin luonnontilaisiin metsälampiin verrattuna. Veden samauden voi jo päätellä Google Maps kuvista ja verrata veden väriä Iso-Valkeiseen. Lopullinen varmistus saadaan labra kokeiden kautta. Riskejä lammen tilan heikkenemiseen tokin on.


Comments