Ryhmä 2. Kasvillisuuskartoitus ja pinnankorkeuden mittaus

Kasvillisuuskartoitus ja pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemalla

27.9.2022, Ryhmä 2

Tällä viikolla kävimme tutustumassa Pieni-Valkeisen vesikasvillisuuteen. Pääsimme myös pitkästä aikaa käyttämään vaaituskojetta, kun määritimme pinnankorkeuksia. Aloittaessamme klo 8.25 sää oli hieman pilvinen ja aika kostea, mutta hyvin tyyni. Lämpöä oli tuohon aikaan 9 °C.  Loppua kohden sää viilentyi 7 °C:seen, eikä sateeltakaan säästytty. Kenttätyöskentelyn päätimme klo 10.25.

Kasvillisuuskartoitus

Kasvillisuuskartoitus on erinomainen tapa seurata vesistön kuntoa ja havainnoida vesistöä elinympäristönä esimerkiksi alueella eläville linnuille ja eläimille. Näin syksyn ollessa jo hyvässä vauhdissa, veden lämpötila alkoi olla jo sitä luokkaa ettei ryhmämme jäsenistä yksikään ollut vapaaehtoinen menemään veteen, joten suoritimme Pieni-Valkeisen vesistöllä kasvillisuuskartoituksen maastokatselmuksena järven rannalta käsin. Joitakin kasveja saimme nostettua vedestä rannan turvasta lähempään tarkasteluun, ja loput havainnoistamme tallensimme kauempaa valokuviksi. 

Vesistöjen kasvillisuus jaetaan niiden elomuodon mukaan eri tyyppeihin; ilmaversoiskasvillisuuteen eli helofyytteihin, uposlehtisiin kasveihin eli elodeideihin, kelluslehtisiin kasveihin eli lemnideihin, pohjaversoisiin kasveihin eli isoetideihin, sekä irtokellujiin, irtokeijujiin ja vesisammaleisiin eli bryideihin.

Ilmaversokasvillisuutta löydöksistämme edustavat rantapalpakko sekä järviruoko eli ryti. Järviruokoa kartoittamallamme alueella esiintyi erittäin runsaasti ympäri vesistöä. Uposlehtisiä kasveja ryhmämme onnistui löytämään kahta lajia; kanadanvesiruttoa sekä tylppälehtivitaa. Kanadanvesirutto on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Kelluslehtisiä kasveja edusti kartoituksessamme pohjanlumme, joka on Suomessa esiintyvistä lumpeista kaikista yleisin. Ainoaksi irtokeijujien lajin edustajaksi löysimme rimpivesiherneen. Pohjaversoista kasvillisuutta, irtokellujia tai vesisammalia emme onnistuneet tämän kasvillisuuskartoituksen aikana havainnoimaan.

Vesikasvien lisäksi ryhmämme havaitsi vesistöjen lähettyvillä pullosaraa sekä runsain mitoin suovehkaa. Suovehka luokitellaan kosteikkoruohoksi, ja se on Suomessa yleinen upottavien kosteikkojen koristaja. Suovehka on yksi merkittävimpiä vesistöjemme umpeenkasvattajia. 

Pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemalla

Vaaituksessa selvitetään kahden pisteen välinen korkeusero vaaituskojeen ja latan avulla. Latta asetetaan ensin sellaiseen kohtaan, jonka korkolukema tunnetaan. Vaaituskojeella määritetään lukema latan mitta-asteikolta. Kun lukema on ylhäällä, sama toistetaan siinä kohdassa, josta korkeus halutaan määrittää. Pieni-Valkeisen pinnankorkeutta määritettäessä tunnettu piste oli parkkialueella sijaitsevan kaivonkannen päällä (piste 1)(X: 533664,086 Y: 6977842,985) . Määritimme latan lukeman tältä kohdalta (PA) ja seuraavaksi rannalta veden pinnasta (piste 2). Teimme vielä tarkistusmittauksen kaivonkannen päältä mittausvirheen minimoimiseksi.

Iso-Valkeisen pinnankorkeuden määrittämiseksi asetimme vaaituskojeen lenkkipolulle (PB) , josta oli näkymä sekä tunnetulle pisteelle, että rannalle. Tunnettu korkopiste oli rannan läheisyydessä oleva puunkanto (piste 3) (X: 533794,868 Y: 6977814,165) . Määritimme latan lukeman puunkannolta, sitten rantavedestä (piste 4) ja lopuksi vielä tarkistusmittaus kannolta.

Pieni-Valkeisen kojeen korko eli piste A määritettiin lisäämällä latan lukema tiedetyn pisteen 1 korkoon ja pisteen 2 vähentämällä tästä pisteen 2 lattalukema. Samoin Iso-Valkeisen luona kojeen korko eli piste B määritettiin lisäämällä lattalukema pisteestä 3 ja Iso-Valkeisen eli pisteen 4 korko vähennettiin kojeen korosta. Tulokset ja mittauspisteiden koordinaatit on esitetty taulukossa 1. Koordinaatit on muunnettu WGS84-koordinaattijärjestelmään, sillä karttaohjelma, jota maastossa käytettiin, käyttää tätä järjestelmää.

kojeen korko (PA) = kaivon korko (P1) + lattalukema (P1)

Pieni-Valkeisen korko (P2) = kojeen korko (PA) - lattalukema (P2)

kojeen korko (PB) = kannon korko (P3) + lattalukema (P3)

Iso-Valkeisen korko (P4) = kojeen korko (PB) - lattalukema (P4)

Taulukko 1. Pisteiden korkeudet ja koordinaatit. Tuotu Excelistä.

Kuva x. Pisteet kartalla.