Maastokatselmuksessa tutustuttiin Pieni-Valkeisen alueeseen, tarkoituksena tarkastella Pieni-Valkeisen valuma-aluetta, sekä alueen käyttöä ja päästölähteitä yleisesti. Maastokatselmuksen teimme 5.10.2021 alkaen kello 8.20.
Sääolosuhteet olivat:
- Lämpötila 9°C astetta
- Sademahdollisuus 86%
- Ilmankosteus 82%
- Tuuli 6 m/s
- Ilmanpaine 1021,5 hPa
Pieni-Valkeisen alue on osittain metsää ja osittain asutusaluetta sekä Pieni-Valkeisen rannat ovat osittain soistuneet. Pieni-Valkeisen alueella on virkistys mahdollisuuksia kuten esimerkiksi luontopolkuja sekä uimaranta. Alueella on myös tehty haapaistutuksia liito-oravien elinolojen parantamiseksi.
Järveä ja sen ympäristöä kuormittaa uimaranta, asutus, autoliikenne sekä virkistysalueella liikkuvat ihmiset. Järven vedenlaatu ei ole ihan parhaasta päästä, mihin vaikuttaa myös järven koko. Maastonmuodot ovat veden laadun kannalta haastavat, sillä Puijon rinteet tekevät valuma-alueesta melko suuren, jolloin hulevedet kuormittavat vesistöä.
Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen kuuluu havu- ja lehtimetsää sekä asuinaluetta. Valuma-alueen
pinta-ala on 578 415 m². Valuma-alue on määritetty SYKE:n Value-työkalulla. Pieni-Valkeisella on yksi selkeä tulouoma ja kaksi pienempää tulouomaa, sekä yksi poistouoma, joka laskee Iso-Valkeiseen. Toinen tulouomista laskee ojana ulkoilureitin vierestä aina rumpukohtaan saakka, josta alittaa reitin ja laskee edelleen Pieni-Valkeiseen. Kolmas mahdollinen tulouoma laskee Pieni-Valkeiseen virallisen uoman lähettyviltä ja lähes saman suuntaisesti.
Alla olevasta kuvasta näkee uomien sijainnit punaisin pistein merkittynä. Kuvan vasemmalle puolelle asettuvat kaikki tulouomat, ja oikealla yksi poistouoma.
Maastokatselmuksen jälkeen siirryimme suorittamaan pohjavesinäytteenottoa. Näytteenottoa varten tarvittiin havaintoputken kaivokortti ja kenttälomake. Näytteenotossa tarvittiin akkukäyttöistä uppopumppua, Bailer noudinta, mitta-astiaa, sekuntikelloa ja hälyttävää mittanauhaa. Sekä kenttämittalaitteet, joilla mitattiin pohjavesinäytteen pH, lämpötila, johtokyky ja happipitoisuus.
Ensin havaintoputkesta mitattiin vedenkorkeus hälyttävällä mittanauhalla, ja tulokseksi saatiin 3,19 metriä. Lähtötietojen mukaan havaintoputken yläpään korkeus on + 102,67 metriä ja alapään + 94,67 metriä. Näiden avulla saadaan laskettua pohjaveden pinnan korkeus ennen pumppaamista:
102,67 m – 94,67 m – 3,18 m = 4,82 m
Putken pinta-ala lasketaan kaavalla:
A = πr2 = π(d/2)2
jossa d on putken halkaisija 52 mm eli 0,052 metriä.
A = π (0,052 m / 2)2 = 0,002124 m2
jonka avulla saadaan putken vesitilavuus V (m3) kertomalla pinta-ala A pinnan korkeudella:
V = 0,002124 m2 * 4,82 m = 0,010236 m3 = 10,236 l
Tämän jälkeen suoritettiin putken esipumppaus akkukäyttöisen uppopumpun avulla, veden kirkkauden varmistamiseksi. Vesi oli kirkasta melkein heti.
Seuraavaksi suoritettiin näytteenotto, eli mitattiin sekuntikellon avulla, 1000 millilitran mitta-astian täyttymisen kesto kolme kertaa. Ajat olivat:
- 8,45 s
- 8,41 s
- 8,20 s
joista saadaan keskiarvo:
(8,45 s + 8,41 s + 8,20 s) / 3 = 8,35333 s = 0,1391666 min = 0,1392 min
Pumpun tuotto (l/min) saadaan jakamalla 1000 ml eli 1 litra aikojen keskiarvolla (min):
1 l / 0,139166 min = 7,18566 l/min
Putken tyhjäksi pumppaamisen kesto (min) lasketaan kaavalla:
Aika = Tilavuus (l) / Pumpun tuotto (l/min)
Aika = 10,236 l / 7,18566 l/min = 1,4245 min
Kolmannesta näytteestä mitattiin kenttälaitteiden avulla veden pH, lämpötila, happi ja sähkönjohtavuus. Tulokseksi saatiin seuraavat:
- pH = 6,73
- Lämpötila = 7,3 °C
- Happi = 2,58 mg/l
- Sähkönjohtavuus = 171,9 µS/cm
Pumppauksen jälkeen mitattiin pinnan korkeus samalla periaatteella, kuin ennen pumppausta. Mittanauhan avulla saatiin luku 2,92 metriä.
102,67 m – 94,67 m – 2,92 m = 5,08 m
Eli pohjaveden pinnan korkeus pumppaamisen jälkeen oli 5,08 metriä.
Comments
Post a Comment