Ryhmän jäsenet
Tomi Autio, Pinja Heikkinen, Emilia Miettinen ja Lauri Reiman
Alueeseen tutustuminen
Tutustuminen ennakkoon
Ensimmäinen tehtävämme oli tehdä Pieni-Valkeisen lammen valuma-alueen maastokatselmus. Ennen tehtävän suorittamista olimme tutustuneet alueen valuma-alueeseen itsetehdyillä karttakuvilla, joiden data oli peräisin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Value -työkalusta sekä Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilausdatasta. Kuvassa 1 on esitetty Pieni-Valkeisen valuma-alue Value -työkalulla ja laserkeilausdatan avulla. Laserkeilausdatan avulla oli mahdollista selvittää myös alueen uomaverkosto. Kuvassa 2 on esitetty lammen maankäyttömuodot, datana on käytetty Sykkeen Corine 2018.
Kuva 1. Pieni-valkeisen lammen valuma-alue ja uomaverkosto. (Autio, 20.9.2021).
Kuva 2. Pieni-valkeisen maankäyttömuodot. (Autio, 20.9.2021).
Maastokatselmus
Harjoitusten suorituspäivänä sääolosuhteet on esitetty kuvassa 3. Maastokatselmusta tehdessä käytimme pohjana aiemmin tehtyjä karttakuvia, tarkoituksena selvittää lammen ympäristö, lampeen laskevat uomat ja valuma-alueen tarkastelu.
Kuva 3. Sääolosuhteet mittauspäivänä. (Reiman, 21.9.2021).
Lammen ympäristö
Lammen ympäristössä kävellessämme teimme seuraavia havaintoja; lammen rannalla sijaitsee 3 omakotitaloa, joista jokaisella on oma laituri. Lammen tulouoma tulee ilmeisesti siltarummusta (Kuvat 4 ja 5) ja tulouomaan johdetaan hulevesiä. Alueelta löytyi hieman roskia, kuten lasipullo, siltarumpujen paloja ja tieviitta. Lammen suurin kuormittaja on asuinalueelta johdetut hulevedet.
Kuva 4. Pieni-valkeisen tulouoma. (Reiman, 21.9.2021).
Kuva 5. Pieni-Valkeisen tulouoma. (Reiman, 21.9.2021).
Lampeen laskevat uomat
Lammen tulouoma sijaitsee lammen luoteis-osassa, tulouomaan johdetaan hieman rakennetun ympäristön hulevesiä, mutta vesimäärät on pieniä (kuva 6). Kuvassa 1 on esitetty alueen uomaverkosto laserkeilausdatan perusteella, aluetarkastelussa kuvan mukaisia uomia ei ole selkeästi nähtävissä kuin yksi, joka laskee lännestä, Puijon mäen suunnalta.
Kuva 6. Tulouoma laskeutuu Pieni-Valkeiseen. (Miettinen, 21.9.2021)
Valuma-alueen tarkastelu
Alue on valtaosin lähes luonnonmukaista havumetsää, joka toimii lähivirkistysalueena. Alueella kulkee luontopolkuja, jotka ovat talvisin hiihtolatu käytössä. Suurimmat poikkeudet kuvan 1 valuma-alueeseen on rakennetun ympäristön alueella, jossa valuma-alueen raja ei mene maastonmuotojen mukaan. Saadakseen täyden ymmärryksen valuma-alueen oikeista rajoista tulisi perehtyä rakennetun alueen hulevesiverkon rakenteeseen ja sen avulla tehdä valistuneita arvioita yhdessä korkeuskäyrien kanssa mistä vesi voisi valua kaivoihin.
Pohjavesinäytteenotto
Pohjavesinäytteenoton aloitimme hieman myöhässä
koska emme löytäneet suoraan oikeaan osoitteeseen, mitään suurta
vahinkoa ei kuitenkaan tässä käynyt ja tulipahan alue seikkaillessa
tutummaksi.
Paikalle päästyämme ensimmäiseksi mittasimme
pohjaveden korkeuden siihen tarkoitukseen olleella laitteella,
mittanauhan päässä olevan sensorin veteen osuessa laite antoi
äänimerkin, jolloin luettiin mittanauhasta korkeus ja kirjattiin ylös.
Seuraavana vuorossa oli uppopumpun
toimintakuntoon saattaminen, jossa pumppuun liitettiin letku sekä
kytkettiin se akkuun, tämän jälkeen pumppu laskettiin havaintoputkeen,
ja aloitimme sen huuhtelun/ esipumppauksen tyhjäksi ja samalla
laskettiin kuinka kauan putken tyhjäksi pumppaaminen kestää.
Aika = Tilavuus (litra) / Pumpun tuotto [l/min]
Pumppauksen jälkeen odotimme 10 minuuttia ja
suoritimme itse näytteenoton mittaamalla vedenpinnan korkeuden ja
ottamalla näytteen yhden metrin syvyydeltä pinnasta. Näytettä otettiin
500 ml ja tästä mitattiin kenttämittalaitteilla samanaikaisesti pH,
johtokyky, lämpötila ja liuennut happi (mg/l).
Mitatut arvot kirjattiin kentällä suoraan ryhmäläisen tekemään Excel pohjaan ja tulokset on esitetty kuvassa 7.
Kuva 7. Pohjavesinäytteenoton tulokset. (Autio, 21.9.2021).
Päivä oli kaikin puolin onnistunut pientä hapuilua lukuun ottamatta, sää, seura ja näkymät olivat mitä mainioimmat.
Comments
Post a Comment