Ympäristöalan kenttä- ja laboratoriotyöt

Ryhmä 1: Milja Auranen, Tiina Matihaldi, Enni-Maria Peltola ja Aleksi Väänänen

Ympräsitötekniikanopiskeljoista koostuva ryhmä, ~~jotka tulevat uppoamaan lampeen vahingossa ainakin kerran kurssin aikana.~~ Upposivat jo kerran.

Tehtävä 1: Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi

Ensimmäisen tehtävän aiheena oli siis selvittää yleistietoja Pieni-Valkaisen yleistietoja etukäteen materiaaleista ja itse myös paikanpäällä.

Alla seuraavat asiat mitä kuului selvittää.

Sää:

Sään kannalta työskentelyolosuhteet olivat mukavat pienellä pilvisyydellä ja 10 asteen virkistävällä lämmöllä.

Syksyinen maisema Pieni-Valkeisella (Matihaldi, 2020)

Lammen valuma-alue:

Taustatietoina lammen valuma-alueesta löytyi järviwikistä ja Sykkeen value työkalusta, joiden perusteella lammen valuma-alue 40 hehtaaria ja 58 hehtaaria vastaavasti ja alla on valuen luoma valuma-alue. Näiden kahden välillä on aika reippaasti heittoa, joten päätimme tarkastella tätä ristiriitaa paikanpäällä. Lammen luona tuli aika selväksi, kuinka valuma-alueen pohjoisosan kannalta on aika vaikea sanoa sen totuudenmukaisuudesta asutetun alueen ja sen tuottamien muutoksien kannata, joten uskallamme väittää, että mustan viivan pohjoisosa ei enää tähän alueeseen kuuluisi, jolloin järviwikin arvio voisi olla lähempänä totuutta.

Pieni-Valkeisen valuma-alue viivalla.

Valuma-alueen ympäristö:

Taustaselvityksenä ja paikanpäällä tuli aika selvä kuva, että lammen valuma-alueen pystyi jakaa aika selvästi kahteen eri osaan. Pohjois- ja länsiosan asutusalue ja itä- ja eteläosan metsikkö. Metsikön kannalta kuitenkin alueella paikan päällä selvisi aika selkeä muutos mäntymetsän ja kuusimetsän välillä lammen läntisimmän kohdan alueella. Paikanpäällä myös huomasimme, kuinka länsipuoli oli aika soinen verrattuna vastarantaan, joka menee aika hyvin yhteen mistä suurin osa lammen vedestä tulee. Varsinaista maataloutta tai teollisuutta alueella ei ole.

Metsätyypin muutos.

Tulo- ja poistouoma:

Taustatietoina lammesta löytyi järviwikistä tieto, että ilmeisesti lampeen laskee kaksi noroa, ja maastokartasta ainakin toinen oli selkeästi huomattavissa lammen luoteisosassa, joka laskee korkeuskäyrien mukaisesti. Kartalla kuitenkaan ei löytynyt toista noroa, joten tämä piti käydä metsästämässä itse paikanpäältä. Ongelmaksi tuli se, että niitä löydettiinkin kaksi, jotka molemmat olisivat voineet sopia tähän kuvaan, onneksi oli kuitenkin selvää, että kartassa oleva uoma oli pääuoma. Joten voimme sanoa, että lampeen vesi päätyy näitä uomia pitkin, sadannalla ja pohjavalunnalla. Poistouomia löydettiin kartasta ja paikanpäältä vain yksi, joka laskee, sopivasti nimettyyn, Iso-Valkeiseen, joka on Pieni-Valkeista isompi.

Tulouoma lammen luoteisosassa. (Matihaldi, 2020)

Ehdokas numero 1 toiseksi tulouomaksi. Paksu mutta vaikea sanoa, että onko tämä vain lammikko. (Matihaldi, 2020)

Ehdokas numero 2 toiseksi tulouomaksi. Kapea mutta jatkuu selvästi pitkälle mäkeä pitkin. (Matihaldi, 2020)

Pieni-Valkeisen poistouoma. (Matihaldi, 2020)

Uomien sijainnit esitetty Microsoft Paintin muototyökalulla.

Lammen käyttötarkoitus:

Vierailun perusteella voimme sanoa selvästi, että lammen pääkäyttötarkoitus on virkistyskäyttö, sen uimarannan takia. Järviwikin mukaan lammessa esiintyy ahventa ja haukea ja näitä saa kalastaa vapalla ja sinne mahtuu soutuvene, mutta nämä eivät varsinaisesti ole lammen vetonauloja. Näyttäisi myös siltä, että lammen yksi käyttötarkoitus on myös johtaa alueen hulevesiä sinne, josta enemmän kerrotaan seuraavassa aiheessa.

Ympäristökuormitus:

Alkumateriaalien perusteella osasimme olettaa, että lampeen kohdistuu ympäristökuormitusta muun muassa alueen autoteiden-, uimarannan- ja asutuksen takia ihmisten osalta. Luonnollisesti alueelle saattaa tulla valuma-alueen mukana mineraaleja mäen mukana mutta tämä me koettiin kohtuullisen puhtaaksi ottaen huomioon, että suuri osa tästä maasta on luonnonsuojelualuetta. Suurin päästöjä aiheuttava tekijä oli selvästikin tulouoman mukana tulevat hulevedet. Kävimme myös ottamassa kuvan tulouoman päädystä, jossa huomasimme selkeästi olevan öljyä tämän pinnalla, ja yleisesti tämä koko uoma haisi pahalta ja oli ruskehtava väriltään.

Aikaisemman materiaalin perusteella järviwikistä ja kaupungin vesistötukimuksesta selvisi, että vesistön laatu oli heikko ja tämä oli selkeää varsinkin länsirannalla uomien luona. Teimme myös samalla kasvillisuusselvitystä, jossa yliedustettuina oli kasveja, jotka nauttivat rehevistä olosuhteista.

Lampeen virtaava hulevesi uoman alussa. (Peltola, 2020)

Tehtävä 8: Kasvillisuuskartoitus

Tehtävässä tarkoituksena oli selvittää lammen kasvillisuutta ja tulkita tämän perusteella, että millainen on järven tila. Ensin täytyi koittaa etsiä jokaisesta alla olevasta lajista esimerkki ja sitten sijoittaa nämä kartalle. Kasvillisuudesta ei varsinaisesti löytynyt muuta esitietoa aikaisempien vuosien ryhmien havaintojen lisäksi. Paikanpäällä kykenimme löytämään edustajia kaikista muista ryhmistä paitsi uppolehtisestä kasvillisuudesta ja irtokellujista (ja ehkä vesisammalista). Vaikeuksia oli varsinkin, koska kaikki sammalet sijaitsivat rannan puolella täten rahkasammaleet eivät päässeet listalle, ja kukinnot ovat jo ohi, joten tunnistamisessa oli hiukan vaikeuksia kasvitieteen tuntemuksen lisäksi. Mutta yritimme parhaamme... Näiden tulosten perusteella kartoitimme lammen kasvillisuuden ja tutkimme millaisissa vesitöissä löydetyt kasvit elää ja nämä kertoivat pitkälti, että lampi oli rehevöitynyt merkittävästi, joka oli toettu siis jo esimateriaaleissa. Alla esitettynä luomamme kartta, jaottelukuva ja itse havainnekuvat.