Ryhmä 6: Virtaaman määrittäminen siivikoimalla sekä näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi (4 ja 1)

Mittauspäivänä 1.10. oli tihkusadetta ja lämpötila noin + 6 astetta. Päivän ensimmäinen tehtävämme oli Lammen tulo- ja poistouoman virtaaman määrittäminen siivikoimalla. Toisena tehtävämme oli näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi.


Lammen tulo- ja poistouoman virtaaman määrittäminen siivikoimalla

Siivikointi aloitettiin lammen tulouomasta suunnilleen samasta kohdin, missä teimme viimeksi v-pato- ja volymetriset mittaukset. Mittauskohta päätettiin laittaa kapeampaan kohtaan, jossa virtaus olisi vähän voimakkaampaa. Useita vierekkäisiä mittauksia ei pystytty tekemään, sillä siivikko ei pyörinyt, jos sen yritti siirtää pois uoman keskikohdasta. Mittauslaitteena käytettiin SEBA Mini Current Meter M1.

Tulouomassa mittauksia tehtiin kolme kappaletta, joiden keskiarvoksi saatiin 8,333 krt/min. Alla olevia kaavoja varten se täytyi muuttaa 0,13888 krt/s. Siivikointi-alueen pinta-ala laskettiin siten, että uoman pohjan leveydeksi ajateltiin olevan 1/3 uoman koko leveydestä (0,5 m). Sitten laskettiin pinta-ala korkeuden (0,12 m) avulla ja kerrottiin kahdella.



















V = 0,040984 m/s
A = 0,04 m2
Q = V*A
Q = 0,00164 m3/s
Q = 1,64 l/s

Poistouomassa mittauspaikka oli aivan Iso-Valkeinen rannan lähellä. Keskiarvotulokseksi saatiin 19,5 krt/min eli 0,325 krt/s. Laskettiin samojen kaavojen mukaan kuin tulouoma:

V = 0,08921 m/s
A = 0,0273333 m2
Q = V*A
Q = 0,00244 m3/s
Q = 2,44 l/s

Mahdollisia syitä mittausvirheille voisi olla mittalaitteen kokoluokka ja kunto. Poistouomassa mittauspaikkamme yläpuolisella osuudella oli myös v-patoryhmä, joka saattoi aiheuttaa muutoksia virtaukseen. Virtaus etenkin tulouomassa oli niin olematon, ettei sitä pystynyt kunnolla mittaamaan ja näin ollen mittaukset voitiin ottaa vain virran keskikohdasta. Tulouomaa jouduttiin myös ruoppaamaan, että saatiin edes se yksi mittaus tehdyksi.

Siivikointia

 

 

Havainnekuva siivikointipaikoista

Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi

Lammen valuma-alue on määritelty alla olevassa kuvassa.

Pieni-Valkeisen valuma-alue

Pinta-ala on noin 60 ha. (Value-työkalulla 58 ha.)

Arviomme mukaan tulouoman vedet ovat peräisin Päivärannan asutusalueen hulevesistä. Lisäksi ranta-asutusalueen hulevedet tulevat suoraan lampeen. Lisäksi lampeen tulee valumis-  ja sulamisvesiä etenkin keväisin.

Suurin osa valuma-alueesta on rinteessä olevaa luonnontilaista metsämaata. Edellä mainittu asutusalue on toinen merkityksellinen kohde valuma-alueeseen.

Rinteessä olevien kävelyteiden alitse vesi pääsee rumpuputkista

Lammesta poistuu vettä poistuomaa pitkin sekä haihtumalla.

Pieni-Valkeisella on kaloja, kuten haukia ja ahvenia, joten siinä voidaan kalastaa. Lisäksi yhdellä ranta-asukkaalla näkyi olevan käytössään vene, jota mahdollisesti käytetään esimerkiksi kalastukseen. Lampi kuuluu Kuopion kaupungin vapakalastusalueeseen. Lammen koillisosassa on lisäksi pieni uimaranta, joten lammella on myös virkistyskäyttöä. Vedenottoa lammesta ei todennäköisesti tehdä, sillä vedenlaatu vaikuttaisi olevan melkio heikkoa ja lammessa on havaittu esim. sinilevää.

Muita mahdollisia päästölähteitä Pieni-Valkeiseen voisi tulla esimerkiksi Iso-Kaarelta ja Lampitieltä autojen mukana (suola, öljy, pöly).