Johdanto

Neljännellä ja samalla viimeisellä maastokerralla vuorossa olivat näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi, sekä vesistön kasvillisuuskartoituksen tekeminen. Sää Pieni-Valkeisella oli kolea, mutta aamun valjetessa ryhmämme lähti kiertämään lampea ja tekemään havaintoja ympäristöstä. 













Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi  


Pieni-Valkeinen oli ryhmälle tuttu jo edellisiltä maastokerroilta, mutta tällä kertaa avarsimme silmämme ja teimme havaintoja laajemmin. 
Kuva1.Kartalla näkyvät tulo- ja poistouomat, sekä kaksi vähäisesti virtaavaa puroa.


Pieni-Valkeinen on lampi Puijon itärinteellä kooltaan 2,16ha. Lammen keskisyvyys on 3,3m ja maksimisyvyydeltään 5,5m. Sen länsiranta on lievästä soistunutta metsää ja pohjoisrannalla asustusta. Pohjoisrannalla ranta on myös selkeämpi ja hiekkarantaisempi. Lampi kuuluu Kuopion vapaa-ajan kalastusalueeseen ja siellä on uimaranta sekä sen ympäristössä on vapaa-ajan ulkoilualueita. Lampeen tulee vesi tulouomaa pitkin lännestä ja se laskee idästä Iso-Valkeiseen. Myös kahta muuta vähäisesti virtaavaa puro pitkin tulee vettä lampeen. 

Kuva2. Ihmisten aiheuttamia päästöjä.
Ryhmämme havainnoi ja pohti mahdollisia päästölähteitä valuma-alueella sekä sen ympäristössä, jotka vaikuttavat Pieni-Valkeisen lampeen. Iso-Valkeisen keskellä kulkeva moottoritie aiheuttaa melu haittaa lammen ympäristöön sekä mahdollisesti liikenteestä aiheutuvia päästöjä, kuten pienhiukkasiaLammen pohjoisosaan sijoittuvalta asuinalueelta tulee ihmisten asumisesta aiheutuvia päästöjä, jotka kulkeutuvat lampeen. Kuvassa 2 on lampeen laskevasta uomasta löytynyt auton rengas. Valuma-alueelta löytyi myös jonkun verran roskia lyhyen kävelyn aikana 













Lammen valuma-alue
Lammen valuma-alue 0,58 km2. Taulukkoon 1 on koottu eri maankäyttömuotojen suhteellinen osuus valuma-alueella prosentteina. 




Taulukko1. Maankäyttö Valuma-Alueella



Vesistön kasvilliuus kartoituksen tekeminen


Kuva3. Kasvillisuustyypit
Tehtävänämme oli löytää Pieni-Valkeiselta seitsemään eri ryhmään kuuluvia vesistökasveja. Vesistöjen kasvillisuus jaetaan niiden elomuodon mukaan eri tyyppeihin, jotka on esitelty alla olevassa listassa ja kuvassa: 1) Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit) 2) Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit) 3) Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit) 4) Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit) 5) Irtokellujat 6) Irtokeijujat 
7) Vesisammalet (bryidit) 


Löysimme kasveja ryhmistä 1-4Irtokellujia, irtokeijujia tai vesisammalia emme kovasta etsinnästä huolimatta löytäneet. 

Kuva4. Ahvenvita Potamogeton perfoliatus (ryhmä 2









Kuva5. Janne ja järvikaisla Scoenoplectus lacustris (ryhmä 1)
Kuva6. Uistinvita  Potamogeton natans (ryhmä 3)

Kuva7. Ulpukka Nuphar lutea (ryhmä 3)






Kuva8. Vesirutto Elodea canadensis (ryhmä 4)










Comments