Kolmas kertamme maastossa käynnistyi kylmässä, mutta kaunissa lokakuisessa säässä 8.10.2019 aamu kahdeksalta.
Siivikoinnissa virtauksen mittaamiseen käytetty mittauslaite.
Uoman leveys ja syvyys mitattiin. Uoman leveyden perusteella se jaettiin lohkoihin ja tavoitteena oli saada ainakin kolme mittausta. Molemmissa uomissa vesi oli todella matalalla ja sopivan kohdan löytäminen oli melko hankalaa. Poistouomasta löysimme yhden sopivan kohdan, mutta tulouomassa ei ollut yhtään kohtaa, jossa vettä olisi ollut riittävän paljon. Jos syvyys oli riittävä, niin vedessä oli virtausta vain keskellä ja taas jos virtausta oli kolmessa kohtaa tasaisin välein, niin siivikko jäi puoliksi veden yläpuolelle. Teimme ratkaisun, että mittasimme virtaaman uoman keskeltä yhdestä kohtaa, mutta teimme mittauksen vertailun vuoksi kolmeen eri kertaan eri kohdissa uomaa. Tämä ei kuitenkaan ole riittävän tieteellinen ratkaisu, kuten tuloksista näkee. Mittaustulokset eivät täysin kohtaa, vaikka mittauskohdat olivat melko lähellä toisiaan ja virtauksen ei luulisi muuttuvan, koska sää oli poutainen.
Poistouoman virtausta mittaamassa.
Uoman leveyden mittaamista.
Virtauksen mittaamista.
Tulouomassa oli paikoittain aika kuivaa.
Tulouoman virtaus oli heikkoa ja uoman syvyys ja vedenmäärä hankaloittivat mittausta.
Tulouoman virtaus oli sen verran heikkoa, ettei kävelyreitin ali kulkevan rummun läpi tullut paljoa vettä, vaan yläjuoksun puolelle oli kerääntynyt iso lammikko.
Alla on ryhmän kaaviokuvat uoman jakamisesta ”mittauslohkoihin”. Kussakin lohkossa siivikolla tehty vedenvirtausnopeuden määritys kuvaa koko lohkon pinta‐alan virtausnopeutta. Haasteita tehtävään toi myös se, että käyttämämme maastokartat-sovellus näytti toisella sijainnin 10 metriä pieleen ja toisella se ei toiminut laisinkaan sovelluspäivityksen ansiosta. Siispä olemme merkinneet mittauspaikat jälkikäteen Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelun avulla.
Näiden mittaustulosten perusteella olisi tulouoman keskiarvoinen virtausnopeus: (1,6 + 3,5 + 1,8) / 3= 2,3 l/s.
Tutkiessamme valuma-aluetta paikan päällä, voimme todeta ympäristön muodostuvan luonnosta, virkistysalueesta, omakotitaloalueesta ja näiden tieverkosta.
Aiemmin mainituista maastokartat -sovelluksen kanssa ilmenneistä vaikeuksista johtuen olemme merkinneet Maanmittauslaitoksen karttapalvelun karttaan alueen, jolla löytämämme tulouomat sijaitsivat.
Karttaan on merkitty punaisella alue, jolta yllä olevissa kuvissa esiintyvät tulouomat löytyivät.
Pieni-Valkeinen on kuvassa näkyvästä uimalelusta päätellen virkistyskäytössä.
Alueella kulkee ulkoilureittejä myös lammen ympäristössä.
Tulouoman yli kulkeva ulkoilureitti.
Alueella risteilee vilkkaassa käytössä olevia ulkoilureittejä.
Lammen rannalla sijaitsevilla taloilla on laitureita ja soutuveneitä.
Aivan Pieni-Valkeisen rantaan kulkee päättyvä autotie, josta kulku useammalle asuintalolle.
Valuma-alueella sijaitsee asuinaluetta ja autoteitä.
Verrattuna täysin luonnontilaiseen, hyväkuntoiseen lampeen tulo- ja poistouomien virtauksesta voisi päätellä Iso-Valkeisen veden vaihtuvuuden olevan aika hidasta ja näin ollen päästöjä kertyvän lampeen paljon.
Siivikointi
Aloitimme tehtävällä, jonka tarkoituksena oli selvittää lammen tulo- ja poistouoman virtaama siivikoimalla. Tehtävässä tarvittiin mittalaite, sekuntikello, rullamitta, ja muistiinpanovälineet.
Siivikoinnissa virtauksen mittaamiseen käytetty mittauslaite.
Uoman leveys ja syvyys mitattiin. Uoman leveyden perusteella se jaettiin lohkoihin ja tavoitteena oli saada ainakin kolme mittausta. Molemmissa uomissa vesi oli todella matalalla ja sopivan kohdan löytäminen oli melko hankalaa. Poistouomasta löysimme yhden sopivan kohdan, mutta tulouomassa ei ollut yhtään kohtaa, jossa vettä olisi ollut riittävän paljon. Jos syvyys oli riittävä, niin vedessä oli virtausta vain keskellä ja taas jos virtausta oli kolmessa kohtaa tasaisin välein, niin siivikko jäi puoliksi veden yläpuolelle. Teimme ratkaisun, että mittasimme virtaaman uoman keskeltä yhdestä kohtaa, mutta teimme mittauksen vertailun vuoksi kolmeen eri kertaan eri kohdissa uomaa. Tämä ei kuitenkaan ole riittävän tieteellinen ratkaisu, kuten tuloksista näkee. Mittaustulokset eivät täysin kohtaa, vaikka mittauskohdat olivat melko lähellä toisiaan ja virtauksen ei luulisi muuttuvan, koska sää oli poutainen.
Poistouoman virtausta mittaamassa.
Uoman leveyden mittaamista.
Virtauksen mittaamista.
Tulouomassa oli paikoittain aika kuivaa.
Tulouoman virtaus oli heikkoa ja uoman syvyys ja vedenmäärä hankaloittivat mittausta.
Tulouoman virtaus oli sen verran heikkoa, ettei kävelyreitin ali kulkevan rummun läpi tullut paljoa vettä, vaan yläjuoksun puolelle oli kerääntynyt iso lammikko.
Alla on ryhmän kaaviokuvat uoman jakamisesta ”mittauslohkoihin”. Kussakin lohkossa siivikolla tehty vedenvirtausnopeuden määritys kuvaa koko lohkon pinta‐alan virtausnopeutta. Haasteita tehtävään toi myös se, että käyttämämme maastokartat-sovellus näytti toisella sijainnin 10 metriä pieleen ja toisella se ei toiminut laisinkaan sovelluspäivityksen ansiosta. Siispä olemme merkinneet mittauspaikat jälkikäteen Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelun avulla.
Näiden mittaustulosten perusteella olisi tulouoman keskiarvoinen virtausnopeus: (1,6 + 3,5 + 1,8) / 3= 2,3 l/s.
Valuma-alueen kartoitus
Seuraavaksi suuntasimme maastoon tutustumaan Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen.Sääolosuhteet
Kuten kuvasta näkyy, lämpötila oli 0,4 ℃, tuulta oli 2,1 m/s eikä satanut.
Valuma-alue
Valuma-alueen olemme määrittäneet Ympäristöhallinnon VALUE-työkalulla alla olevaan karttaan ja pinta-alaksi siitä muodostuu noin 0,58 km2.Tutkiessamme valuma-aluetta paikan päällä, voimme todeta ympäristön muodostuvan luonnosta, virkistysalueesta, omakotitaloalueesta ja näiden tieverkosta.
Tulouomat
Lammen ympäristöstä löytyi useampikin tulouoma, joita ei ole merkitty karttaan. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että ne olivat osa nytkin kuivia. Nämä uomat todennäköisesti täyttyvät ja ovat syntyneetkin aikoina, jolloin valuma-alueelta valuu isoja määriä vettä lampeen, kuten keväisin lumien sulaessa tai rankkasateiden aikana.Aiemmin mainituista maastokartat -sovelluksen kanssa ilmenneistä vaikeuksista johtuen olemme merkinneet Maanmittauslaitoksen karttapalvelun karttaan alueen, jolla löytämämme tulouomat sijaitsivat.
Karttaan on merkitty punaisella alue, jolta yllä olevissa kuvissa esiintyvät tulouomat löytyivät.
Poistouomat
Tutkimme lammen ympäristön ja tulimme siihen tulokseen, että poistouomia ei ole kuin yksi, joka on karttaankin merkittynä. Kyseinen poistouoma laskee viereiseen Iso-Valkeiseen.Vesistön käyttö
Pieni-Valkeisen vesistö on virkistyskäytössä. Paikalta löytyy kohta, joka on mahdollisesti uintikäytössä, muutamalla talolla on rannassa laiturit ja soutuveneitä, joista voisi päätellä, että lammessa sekä uidaan että soudellaan. Lisäksi lammen ympäristössä kulkee ulkoilureittejä.
Pieni-Valkeinen on kuvassa näkyvästä uimalelusta päätellen virkistyskäytössä.
Alueella kulkee ulkoilureittejä myös lammen ympäristössä.
Tulouoman yli kulkeva ulkoilureitti.
Ympäristökuormitus
Pieni-Valkeista kuormittavat virkistyskäyttö, asuinalueen päästöt, alueella kulkevat moottoriajoneuvot, lähellä kulkeva moottoritie, valuma-alueella sijaitseva koulu ja lammen rantatonttien nurmikon ja muiden kasvien lannoitteet.
Alueella risteilee vilkkaassa käytössä olevia ulkoilureittejä.
Lammen rannalla sijaitsevilla taloilla on laitureita ja soutuveneitä.
Aivan Pieni-Valkeisen rantaan kulkee päättyvä autotie, josta kulku useammalle asuintalolle.
Valuma-alueella sijaitsee asuinaluetta ja autoteitä.
Verrattuna täysin luonnontilaiseen, hyväkuntoiseen lampeen tulo- ja poistouomien virtauksesta voisi päätellä Iso-Valkeisen veden vaihtuvuuden olevan aika hidasta ja näin ollen päästöjä kertyvän lampeen paljon.
Comments
Post a Comment