Kenttäharjoitusten jälkeen meillä oli vuorossa laboratorio analyysit kentällä ottamistamme näytteistä. Koska suoritettavia analyyseja oli sen verran monta, osa ryhmistä jakaantui useempaan porukkaan. Jokainen porukka teki yhden tai kaksi analyysiä vesinäytteistä. Me, Meeri ryhmästä 4 ja Miia ryhmästä 2, suoritimme kiintoaineen ja sameuden määritykset vesinäytteille. Näytteitä meillä oli yhteensä 13 kpl.
Kuvissa näkyvät näytteiden numeroinnit vastaavat seuraavia vesinäytteitä:
1. Tulouoma, Iso-Valkeinen, R4
2. Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R4
3. Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R4
4. Tulouoma, Iso-Valkeinen, R5
5. Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R5
6. Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R5
7. Tulouoma, Iso-Valkeinen, R6
8. Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R6
9. Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R6
10. Pohjavesinäyte jälkeen, R6
11. Pohjavesinäyte jälkeen, R4
12. Pohjavesinäyte jälkeen, R5
13. Pohjavesinäyte ennen, R5
Siirsimme suodattimet tunniksi lämpökaappiin (105 ℃). Odotusajan käytimme hyödyksi suorittamalla sameusmittaukset. Kuivauksen jälkeen siirsimme suodattimet petrimaljoineen eksikaattoriin jäähtymään vartiksi, kuten kuvassa 3 näkyy. Tämän jälkeen olimmekin saaneet jo tehtyä päivän toisen harjoituksen ja siivottua työympäristömme, joten viimeinen punnitus sujui nopeasti. Tulokset merkkasimme Excel-taulukkoon.
Näytteyden kiintoainemäärät
Näytteyden sameus
 |
| Kuva 1. Vesinäytteet 1-9 |
 |
| Kuva 2. Vesinäytteet 10-13 |
Kuvissa näkyvät näytteiden numeroinnit vastaavat seuraavia vesinäytteitä:
1. Tulouoma, Iso-Valkeinen, R4
2. Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R4
3. Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R4
4. Tulouoma, Iso-Valkeinen, R5
5. Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R5
6. Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R5
7. Tulouoma, Iso-Valkeinen, R6
8. Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R6
9. Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R6
10. Pohjavesinäyte jälkeen, R6
11. Pohjavesinäyte jälkeen, R4
12. Pohjavesinäyte jälkeen, R5
13. Pohjavesinäyte ennen, R5
Kiintoaineen määritys
Ensimmäinen harjoituksistamme oli orgaanisen ja epäorgaanisen kiintoaineen mittaus. Luimme työohjeen huolellisesti, jonka jälkeen harjoitus ole melko helppo toteuttaa. Työ oli kuitenkin sen verran aikaa vievä, että kuitusuodattimet oli esikäsitelty meitä varten jo valmiiksi. Suodattimet odottivat meitä eksikaattorissa, joten aloitimme osuutemme numeroimalla 13 suodatin ja punnitsemalla ne.
Punnitsemisen jälkeen aloitimme suodatuksen. Asettelimme ensimmäisen suodattimen suppiloon ja kastelimme sen ionivaihdetulla vedellä. Samalla otimme ensimmäisen vesinäytteen ja ravistelimme sen voimakkaasti sekaisin. Mittasimme suodatettavaksi tulo- ja pohjauomien näyteistä (näytteet 1-9) 250 - 265 ml vettä kustakin. Kytkimme päälle imuominaisuuden ja kaadoimme ensimmäisen näytteen suppilon läpi imupulloon, sekä välittömästi sen perään huuhtelimme mittalasin tislatulla vedellä kaataen senkin suppiloon. Tämän jälkeen odotettiin hetki, että imu kuivaa suodattimen ja se kipristyy reunoilta, jonka jälkeen imu kytkettiin pois päältä ja suodatin nostettiin pinseteillä numeromerkittyyn petrimaljaansa. Toistimme tämän ensin yhdeksälle näytteelle. Näytteet 10-13 olivat pohjavesinäytteitä ja kiintoainetta oli jo silmämääräisesti havannoidden huomattavasti enemmän, joten toimimme muuten samoin, mutta suodatimme vain 150-170 ml näytettä.
Punnitsemisen jälkeen aloitimme suodatuksen. Asettelimme ensimmäisen suodattimen suppiloon ja kastelimme sen ionivaihdetulla vedellä. Samalla otimme ensimmäisen vesinäytteen ja ravistelimme sen voimakkaasti sekaisin. Mittasimme suodatettavaksi tulo- ja pohjauomien näyteistä (näytteet 1-9) 250 - 265 ml vettä kustakin. Kytkimme päälle imuominaisuuden ja kaadoimme ensimmäisen näytteen suppilon läpi imupulloon, sekä välittömästi sen perään huuhtelimme mittalasin tislatulla vedellä kaataen senkin suppiloon. Tämän jälkeen odotettiin hetki, että imu kuivaa suodattimen ja se kipristyy reunoilta, jonka jälkeen imu kytkettiin pois päältä ja suodatin nostettiin pinseteillä numeromerkittyyn petrimaljaansa. Toistimme tämän ensin yhdeksälle näytteelle. Näytteet 10-13 olivat pohjavesinäytteitä ja kiintoainetta oli jo silmämääräisesti havannoidden huomattavasti enemmän, joten toimimme muuten samoin, mutta suodatimme vain 150-170 ml näytettä.
 |
| Kuva 3. Suodattimet jäähtymässä eksikaattorissa |
Siirsimme suodattimet tunniksi lämpökaappiin (105 ℃). Odotusajan käytimme hyödyksi suorittamalla sameusmittaukset. Kuivauksen jälkeen siirsimme suodattimet petrimaljoineen eksikaattoriin jäähtymään vartiksi, kuten kuvassa 3 näkyy. Tämän jälkeen olimmekin saaneet jo tehtyä päivän toisen harjoituksen ja siivottua työympäristömme, joten viimeinen punnitus sujui nopeasti. Tulokset merkkasimme Excel-taulukkoon.
 |
| Kuva 4. Suodattimet kuivauksen jälkeen alkaen numerosta 1 vasemmasta yläkulmasta |
Näytteyden kiintoainemäärät
Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R4 7,2 mg/l
Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R5 6,3 mg/l
Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R6 10,2 mg/l
Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R6 10,2 mg/l
Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R4 6,0 mg/l
Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R5 6,3 mg/l
Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R6 20,4 mg/l
Tulouoma, Iso-Valkeinen, R4 0,8 mg/l
Tulouoma, Iso-Valkeinen, R5 3,1 mg/l
Tulouoma, Iso-Valkeinen, R6 5,5 mg/l
Tulouoma, Iso-Valkeinen, R6 5,5 mg/l
Pohjavesinäyte ennen, R5 158 mg/l
Pohjavesinäyte jälkeen R4 5067 mg/l
Pohjavesinäyte jälkeen R4 5067 mg/l
Pohjavesinäyte jälkeen R5 1110 mg/l
Pohjavesinäyte jälkeen R6 469 mg/l
Sameuden määritys
Vesinäytteiden sameus määritettiin käyttämällä turbidimetria eli sameusmittaria HACH 2100N IS, joka on kuvassa 5. Määritys oli nopea ja yksinkertainen toteuttaa. Ensiksi näytettä kaadettiin sameumittarin omaan kyvettiin, jollaisia on kuvan 5 etualalla. Nämä kyvetit ovat siis pyöreitä verrattuna neliskanttisiin, joita olemme aiemmissa laboratoriokokeissamme käyttäneet. Kyseinen kyvetti täytettiin melkein täyteen ja korkin sulkemisen jälkeen laitettiin sille kuuluvaan kohtaan laitteessa luukun olla. Laite alkoi automaattisesti määrittää tulosta tämän jälkeen. Näytteiden välissä huuhdoimme kyvetin pelkästään ionivaihdetulla vedellä.
 |
| Kuva 5. HACH 2100N IS turbidimetri |
Tuloksen saamisessa saattoi mennä aikaa, jos näytteessä oli pohjalle laskeutuvaa ainesta, kuten pohjavesi näytteissä. Laitteella oli myös osin oma elämä sillä se ei muutenkaan asettunut hyvin tarkasti tiettyyn tulokseen. Tämän vuoksi välillä meiltä vaadittiin omaa panosta tuleksen saamiseksi ja meidän tulikin päätellä keskiarvon väliltä, jolla sameuden arvo vaihteli. Välillä myös pelkkä liikkuminen laitteen edessä tuntui saavan sameuden arvon muuttumaan.
Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R4 1,5 FNU
Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R5 1,3 FNU
Tulouoma, Pieni-Valkeinen, R6 4,6 FNU
Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R4 2,2 FNU
Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R5 1,4 FNU
Poistouoma, Pieni-Valkeinen, R6 8,0 FNU
Tulouoma, Iso-Valkeinen, R4 1,1 FNU
Tulouoma, Iso-Valkeinen, R5 1,5 FNU
Tulouoma, Iso-Valkeinen, R6 1,4 FNU
Pohjavesinäyte ennen, R5 2,8 FNU
Pohjavesinäyte jälkeen R4 448 FNU
Pohjavesinäyte jälkeen R5 117 FNU
Pohjavesinäyte jälkeen R6 76,4 FNU
Veden sameuden aiheuttavat siinä olevat pienet hiukkaset kuten esimerkiksi savi ja planktoneliöt. Niiden koko on niin pieni, etteivät ne laskeudu vesistön pohjalle ja toisaalta niin suuri etteivät ne liukene veteen. Kahden edellä olevan lisäksi sameutta aiheuvat myös veteen joutuneet roskat sekä erilaiset metallit kuten sinkki, alumiini sekä rauta. Sameuden arvo vaihtelee usein sekä vuodenajan että sateisuuden mukaan. Jos samauden arvo on suurempi kuin 5 FNU, voidaan vettä pitää silloin silminnähden sameana. Virtaava vesi esimerkiksi uomissa on lampien vettä sameampaa sillä virtaus kuluttaa uoman seinämiä ja pohjaa. (Peda.net.)
Koska näytteet on otettu eri viikkoina, oletuksena on alkuun etteivät tuloksien ole välttämättä samaa luokkaa keskenään. Samoin näytteenottopaikat vaihtelevat lukuunottamatta pohjavesinäytteitä. Pienintä vaihtelu on Iso-Valkeisen tulouomassa ja suurinta pohjavesinäytteissä. Pohjavesinäytteiden vaihtelun suuruus johtuu suuresta virtaamasta näytteenottokaivossa, kun näytteitä otettiin ja mittauksia tehtiin. Tämän vuoksi ennen mittauksia ja pumppauksia otetusta näytteessä sameus on vain murto-osan muista.
Pieni-Valkeisen poisto- ja tulouomissa ryhmän 6 ottamat näytteet ovat selkeästi muiden ryhmien näytteitä sameampia. Kaksi muuta ryhmää eli ryhmät 4 ja 5 ottivatkin vesinäytteet samana päivänä. Tämä selittää sen että kyseisten ryhmien ottamien näytteiden sameudet ovat arvoiltaan suhteellisen samat. Pintavesinäytteistä ainoastaan ryhmän 6 näyte Pieni-Valkeisen poistouomasta ylittää arvon 5 FNU eli kyseinen vesi on ollut kyseisessä näytteenottokohdassa silminnähden sameaa (Peda.net).
Pieni-Valkeisen poisto- ja tulouomissa ryhmän 6 ottamat näytteet ovat selkeästi muiden ryhmien näytteitä sameampia. Kaksi muuta ryhmää eli ryhmät 4 ja 5 ottivatkin vesinäytteet samana päivänä. Tämä selittää sen että kyseisten ryhmien ottamien näytteiden sameudet ovat arvoiltaan suhteellisen samat. Pintavesinäytteistä ainoastaan ryhmän 6 näyte Pieni-Valkeisen poistouomasta ylittää arvon 5 FNU eli kyseinen vesi on ollut kyseisessä näytteenottokohdassa silminnähden sameaa (Peda.net).
Lähteet
PEDA.NET Veden happamuus (Mittayksikkönä pH) Veden sameus. [Viitattu 2018-11-20]
Comments
Post a Comment