Kolmannella harjoituskerralla teimme veden laadun mittauksia kenttämittareilla sekä otimme vesinäytteet myöhempää laboratoriotarkastelua varten. Aamu oli sateinen ja lämpötila +6 °C. Vähäinen sade kuitenkin hellitti aamupäivän kuluessa, mutta maasto oli märkää sateiden jäljiltä. Mittauksia sää ei kuitenkaan häirinnyt millään tapaa.
Näytteet otettiin samoista kohti, joissa suoritimme mittaukset kenttämittarilla edellä olevassa harjoituksessa. Paikat ovat nähtävissä alla olevassa kuvassa.
Näytteenottopaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN):
Pieni-Valkeisen tulouoma N 6977896.413 E 533460.169
Pieni-Valkeisen poistouoma N 6977849.916 E 533634.140
Iso-Valkeisen tulouoma N 6977844.139 E 533794.154
Kuten nähdään kuvasta, niin Iso-Valkeisen tulouoman sijainti on todellisuudessa hieman eri kohdassa kuin Maanmittauslaitoksen maastokartassa.
Pieni-Valkeisesta näytteitä ottaessa näytteet jouduttiin ottamaan heti pinnan alta, koska vesi oli sen verran matalalla. Pohjakosketuksia koitettiin myös tarkasti välttää, ettei pohjasta nouse kiintoainesta näytteeseen. Iso-Valkeisen tulouomassa näyte otettiin noin pullonmitan päässä pinnasta. Näytteenottaja oli kaikissa näytepisteissä sama.
Vesinäytteitä tutkitaan myöhemmin laboratoriossa. Mahdollisia virhelähteitä ovat epäpuhtauksien joutuminen käsistä tai vaatteista pulloon sitä suljettaessa. Tässä näytteenotossa suurempi riski oli kuitenkin kiintoaineksen nouseminen pohjasta näytteenottoa tehdessä. Tätä voi tapahtua joko pullon osuessa pohjaan tai rannassa liikuttaessa, kun astutaan pohjaan kumisaappailla.
Kenttämittaukset
Kenttämittauksissa mitattiin veden lämpötilaa, happipitoisuutta ja sähkönjohtavuutta. Lisäksi tarkoitus oli mitata pH-lukemaa, jonka saimme vain Pienen Valkeisen tulouomasta. Muissa mittauspaikoissa mittasimme redoxpotentiaalia* koska pH-anturia ei ollut käytössä.
Pienen-Valkeisen poistouoman edusta
Poistouomasta teimme mittaukset kenttämittareilla uoman molemmilta puolilta ja raportoimme saatujen lukemien keskiarvot. Mittauksissa ei tässä kohtaa ollut ongelmia. Uoman edusta on melko matalaa, mutta pohja kuitenkin niin pehmeä, ettei kumisaappailla päässyt kuivin jaloin muutamaa askelta rantaa pidemmälle. Otimme näytteet siis niin kaukaa rannasta kuin saimme. Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) paikoista ovat:
N 6977848, E 533634 ja
N 6977844, E 533622.
Hajuhavaintoja emme havainneet. Ranta on kuitenkin melko matala ja pohja mutainen sekä täynnä puista tippuneita lehtiä.
N 6977848, E 533634 ja
N 6977844, E 533622.
Hajuhavaintoja emme havainneet. Ranta on kuitenkin melko matala ja pohja mutainen sekä täynnä puista tippuneita lehtiä.
 |
| Pienen-Valkeisen poistouoman edusta |
Mittaustulokset (1. sarakkeessa keskiarvo, suluissa mittaukset uoman eri puolilta)
- Sähkönjohtavuus 98.55 µS/cm (mittaukset 97.6 µS/cm ja 99.5 µS/cm)
- Happipitoisuus 7.41 mg/l (mittaukset 7.18 mg/l ja 7.63 mg/l)
- Redoxpotentiaali 258.6 mV (mittaukset 267.2 mV ja 250 mV)
- Lämpötila 7.65 °C (mittaukset 7.8 °C ja 7.5 °C)
Pienen-Valkeisen tulouoma
Tulouomasta pyrimme myös tekemään mittauksia molemmin puolin. Käytännössä emme kuitenkaan päässet edes kumisaappailla aivan rantaan lammen puolelle vaan mittaukset on suoritettu uoman leveästä osasta.
Mittauspaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat:
N 6977889, E 533459 ja
N 6977902, E 533458.
Molemmissa mittauspaikoissa vesi oli hyvin matalaa ja suomaista, mädäntynyttä hajua oli havaittavissa jopa flunssaisiin neniin. Uoman pohjalla oli varsinkin ensimmäisessä mittauspaikassa kasvillisuutta ja myös puista tippuneita lehtiä. Toisella puolen pohja oli mutaista ja pehmeää. Tästä syystä myös mittaukset jouduttiin taas suorittamaan liki rannasta, koska edes kumisaappailla emme päässet kauemmas.
Mittauspaikkojen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) ovat:
N 6977889, E 533459 ja
N 6977902, E 533458.
Molemmissa mittauspaikoissa vesi oli hyvin matalaa ja suomaista, mädäntynyttä hajua oli havaittavissa jopa flunssaisiin neniin. Uoman pohjalla oli varsinkin ensimmäisessä mittauspaikassa kasvillisuutta ja myös puista tippuneita lehtiä. Toisella puolen pohja oli mutaista ja pehmeää. Tästä syystä myös mittaukset jouduttiin taas suorittamaan liki rannasta, koska edes kumisaappailla emme päässet kauemmas.
 |
| Pieni-Valkeinen tulouoman oikea puoli (ensimmäinen mittauspaikka) |
 |
| Pieni-Valkeisen tulouoman vasen puoli (toinen mittauspaikka) |
Mittaustulokset
- Sähkönjohtavuus 127.5 µS/cm (104 µS/cm ja 151 µS/cm)
- Happipitoisuus 5.49 mg/l (5.05 mg/l ja 5.92 mg/l)
- pH 7.15 (6.9 ja 7.4)
- Lämpötila 7.0 °C (7.6 °C ja 6.4 °C)
Iso-Valkeisen tulouoman edusta
Iso-Valkeisen puolelta suoritimme mittaukset vain yhdestä kohtaa tulouoman ollessa sen verran pieni, että pääsimme suorittamaan mittauksia sopivasti sen edustalta. Koordinaatti on:
Ranta syveni täällä nopeammin ja vesi vaikutti sitä myötä väriltään selkeämmältä kuin Pienen Valkeisen mittauspaikoissa. Näytteet otettiin uoman edestä muutaman askeleen päässä rannasta selkeän syvenemän kohdalta.
N 6977844, E 533795 (ETRS-TM35FIN).
 |
| Iso-Valkeisen tulouoman edusta |
Mittaustulokset
Sähkönjohtavuus 139.1 µS/cm
Happipitoisuus 9.94 mg/l
Redoxpotentiaali 222 mV
Lämpötila 9.0 °C
Sähkönjohtavuus 139.1 µS/cm
Happipitoisuus 9.94 mg/l
Redoxpotentiaali 222 mV
Lämpötila 9.0 °C
Yhteenveto kenttämittausten tuloksista
Sähkönjohtavuuden osalta erot mittauspisteiden välillä olivat melko selviä. Isoin sähkönjohtavuus oli Iso-Valkeisen puolella. Toisaalta Pienen Valkeisen tulouoman eri puolilta saimme sekä suuremman että pienemmän mittaustuloksen verrattuna Isoon Valkeiseen. Selvästi pienin sähkönjohtavuus oli kuitenkin Pienen Valkeisen poistouomassa.
Happipitoisuus oli melko odotetustikin pienin eli heikoin Pienen Valkeisen matalassa tulouomassa. Vedessä oli hajoavia lehtiä ja muuta orgaanista ainesta. Ja lisäksi veden vaihtuvuus ei matalikossa varmastikaan ole kovin suurta. Suurin eli paras happipitoisuus oli Iso-Valkeisella, jossa vesi vaihtuu ehkä nopeammin.
pH-lukeman saimme vain Pikku-Valkeisen tulouomasta, jossa pH oli keskiarvoltaan 7.15 eli varsin neutraalia. Redoxpotentiaali oli Pikku-Valkeisen poistouomassa korkeampi kuin Iso-Valkeisessa. Korkeampi redoxpotentiaali kertoo veden happamuudesta.
*Redoxpotentiaali
Redoxpotentiaalia mittaavalla anturilla mitataan liuoksen hapetus- tai pelkistysmiskykyä eli taipumusta ottaa vastaan elektroneja. Sen yksikkö on voltti V (tai mikrovoltti mV). Happamissa vesissä redoxpotentiaali on korkea (yli 300-500 mV).
(https://www.sciencedirect.com/topics/earth-and-planetary-sciences/redox-potential, viitattu 12.10.2018)
Vesinäytteenotto
 |
| Vesinäytteiden ottopaikat |
Pieni-Valkeisen tulouoma N 6977896.413 E 533460.169
Pieni-Valkeisen poistouoma N 6977849.916 E 533634.140
Iso-Valkeisen tulouoma N 6977844.139 E 533794.154
Kuten nähdään kuvasta, niin Iso-Valkeisen tulouoman sijainti on todellisuudessa hieman eri kohdassa kuin Maanmittauslaitoksen maastokartassa.
Näytteenotto:
Kumisaappaiden ja jatkovarren avulla näytteet otettiin parin askeleen ja jatkovarren mitan päässä rannasta. Ensin puhdas näytepullo täytettiin näytteenottokohdalla vedellä ja pullo tyhjennettiin rannalla pullon puhdistamiseksi vielä varmuuden vuoksi. Sitten otettiin näyte pulloon ja suljettiin korkki huolellisesti. |
| Näytteenottopaikat (P-V tulouoma, P-V poistouoma, I-V poistouoma) |
Pieni-Valkeisesta näytteitä ottaessa näytteet jouduttiin ottamaan heti pinnan alta, koska vesi oli sen verran matalalla. Pohjakosketuksia koitettiin myös tarkasti välttää, ettei pohjasta nouse kiintoainesta näytteeseen. Iso-Valkeisen tulouomassa näyte otettiin noin pullonmitan päässä pinnasta. Näytteenottaja oli kaikissa näytepisteissä sama.
Vesinäytteitä tutkitaan myöhemmin laboratoriossa. Mahdollisia virhelähteitä ovat epäpuhtauksien joutuminen käsistä tai vaatteista pulloon sitä suljettaessa. Tässä näytteenotossa suurempi riski oli kuitenkin kiintoaineksen nouseminen pohjasta näytteenottoa tehdessä. Tätä voi tapahtua joko pullon osuessa pohjaan tai rannassa liikuttaessa, kun astutaan pohjaan kumisaappailla.
Comments
Post a Comment