Tiistaiaamuna 2.10, sää oli sateinen ja epävakaa. Lisäksi koko yön oli satanut vettä ja sää kuitenkin parani sitten iltapäivää kohden, jolloin aurinkokin alkoi paistaa. Lämpötila aamulla oli +5,8 astetta, tuulen nopeus 1 m/s, ilman kosteus 99 % ja ilmanpaine 1000,4 hPa.
 |
| Pieni-Valkeinen ja kauniit syksyn värit |
Aloitimme päivän ottamalla vesinäytteet Pieni-Valkeisen tulo- ja poistouoman sekä Iso-Valkeisen tulouoman edustalta. Ensin otettiin vesinäyte Iso-Valkeisen tulouoman edustalta, ei uomasta vaan uoman järven puolelta, vähintään 30 cm:n syvyydestä ja niin, ettei sedimenttiä sotkeutunut näytteeseen, näyte pullo kiinnitettiin jatkovartiseen näytteenottimeen ja pullo huuhdeltiin ennen varsinaista näytteenottoa vedellä ja korkki huuhdeltiin. Näytteenotto kohdassa ranta syveni nopeasti ja näytteenotto oli helppoa. Vesi oli kirkasta ja tuoksu sateen jälkeen raikas. Näytteenoton jälkeen pulloon merkittiin päivämäärä, kellon aika sekä ryhmän numero.
 |
| Näytteenottopaikka Pieni-Valkeisen tulouoman luona |
Toinen näyte käytiin ottamassa Pieni-Valkeisen tulouomalta. Näytteenotto oikeasta paikasta oli haastavaa, koko yön kestäneen sateen ja soisen maaston takia. Näyte saatiin kuitenkin otettua. Paikka oli soinen ja rymettynyt, vesi sameaa ja tuoksu paikalla mynnähtynyt, veteen lahonneiden puiden ja lehtien takia. Koska näytteenottopaikka oli tässä paikassa haastava, saatu näyte ei välttämättä kuvaa ihan lammen tilaa, sillä näyte jouduttiin ottamaan enemmän uoman puolelta.
 |
| Näytteenottoa Pieni-Valkeisen poistouoman edustalta. |
Viimeiseksi otettiin näyte Pieni-Valkeisen poistouoman edustalta. Näytteenottopaikassa oli helppo työskennellä. Näytteenotto hetkellä pystyi silmin nähden havaitsemaan, että vedessä oli jotakin öljymäistä. Se mitä se mahdollisesti oli, selvinnee laboratoriotutkimuksissa myöhemmin. Jokaisen näytteenottopaikan koordinaatit otettiin ylös ja paikat on merkitty alla olevaan karttaan. Kun kaikki näytteet oli saatu otettua, vietiin ne opettajan autoon kylmälaukkuun odottamaan kuljetusta koululle. Syksyn edetessä pääsemme tutkimaan laboratorioon ottamiamme näytteitä.
 |
| Näytteenotto paikat. Paikkatietoikkuna. |
Toisena tehtävänä meillä oli tällä kertaa näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi liittyen valuma-alueen määrittämiseen. Klo: 9.30 sää oli pilvinen, lämpötila + 6,4 astetta,
tuulen nopeus 1 m/s, ilman kosteus 99 % ja paine 1000,4 hPa:a.
 |
| Tyypillinen kasvillisuus valuma-alueella |
Ennen kentällä työskentelyä olimme jo tunnilla tarkastelleet Pieni-Valkeisen valuma-aluetta. Aluksi itse piirrettiin kartalle valuma-aluetta ja lopulta käytimme apuna VALUE-työkalua, jonka avulla valuma-alueen sain näppärästi valmiina. Alla olevassa kuvassa on Pieni-Valkeisen valuma-alue. Tällä kenttäkerralla meidän tuli tarkkailla valuma-aluetta, sekä käydä katsomassa epäselväksi jääneitä kohtia maastosta. Ryhmämme päätti lähteä tarkastelemaan valuma-aluetta Julkulanmäen rinteeltä.
 |
Valuma-alueen pinta-ala: 578415 m2 VALUE-työkalulla määritettynä
Lammen keskisyvyys on noin 3 metriä ja suurin syvyys 5,5 metriä
Lammen tilavuus noin 82400 m3 (lähde: Kuopion kaupunki lampi-kortti)
|
 |
| Kahvitauko valuma-alueen tarkastelun yhteydessä |
 |
| Maisemaa vedenjakajalta |
Selvitimme valuma-alueen ympäristöä tarkkailemalla lammen ympäristöä ja käymällä valuma-alueen korkeimmalla paikalla. Epäselviksi kohdiksi havaitsimme pienen-Valkeisen tulouomat, joita keräämämme tiedon ja kartan mukaan piti olla vain yksi, mutta maasto tarkkailussa havaitsimme niitä olevan kaksi muutakin. Havainto hetkellä tulouomat olivat kuivia, eikä niissä kulkenut vettä juuri nimeksikään. Lisäksi havaitsimme kaksi valumaputkea itäiseltä rinteeltä.
Pieni- Valkeinen on Puijon selänteen itärinteellä sijaitseva matala lampi, jonka päävesistö on Vuoksen vesistö. Valuma-alueen ympärillä on asutusta ja alue on siis pääasiassa luonnontilassa olevaa metsämaata: lehti- ja kuusi metsää, alueen korkeuksista riippuen ja alueen (päällä), korkeimmalla kohdalla oli hakkuu alue. Teollisuutta tai maataloutta ei ympäristössä ole, eikä maankäytölle ei ole tiedossa muuta käyttöä.
 |
| Pieni-Valkeisen toinen tulouoma, joka oli tällähetkellä kuiva. |
Pikku-Valkeiseen piti kartan ja keräämiämme tietojen mukaan laskea vain yksi noro Puijolta, mutta maasto havaintojemme mukaan niitä oli kuitenkin kolme. Sen sijaan Pikku-Valkeisesta lähtee yksi poistouoma, joka laskee Iso-Valkeiseen.
Pikku-Valkeisesta saa onkia vapaongella ja tiettävästi lammessa kasvaa ainakin haukia ja ahvenia (lähi asukas kertoi). Lammen koillisosassa on pieni uimaranta ja ranta viivaa on noin 0,6 km:ä. Lammen rannat ovat lähestulkoon luonnontilassa, osin soistuneet. Ja näin ollen lammen virkistys- ja maisema arvot ovat kovin vähäiset. Lammen lounaisranta on luonnonsuojelualuetta.
Ympäristön suurin kuormitustekijä on alueen hulevedet. Pienen-Valkeisen vedenlaatu on verrattain heikko. Lammen tilaa on alettu seuraamaan talvisin vuodesta 1986 alkaen ja on todettu, että talvella lammen alusvesi on hapeton, joka aiheuttaa että veden fosforipitoisuudet ovat korkeat. Talvisin on myös havaittu lammessa sinileväkukintoja. Lammen pohja/ sedimentti on huonossa kunnossa ja lampi on voimakkaasti sisäkuormitteinen. Lammen tilan kesä seuranta on aloitettu vuonna 2008 ja sedimentti tutkimus on tehty 2011.
Lähteet:
www.jarviwiki.fi, www.kalapaikka.net https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7476108/Lampi_ja_lahtikortit+ver06092014.pdf/1d9a8b54-692c-46d7-b897-94899357edaa
Comments
Post a Comment