Grupp 6: Siivikointi ja veden laadun kenttämittaukset

Lammen tulo-ja poistouoman virtaaman määrittäminen siivikoimalla

Tehtävänämme oli 25.9. määrittää Pieni-Valkeisen poisto-ja tulouoman virtaamat siivikoimalla. Aamulla sää oli poutaista ja lämpötila oli +4,3 astetta. Tuulta oli 5 m/s ja ilmanpaine oli 1011,0 hPa. Ilman kosteus oli 67%. Ensimmäisenä lähdimme etsimään tehtävälle sopivaa mittauspaikkaa. Haasteena oli löytää tarpeeksi kapea, syvä ja tasainen mittauspaikka. Mittasimme ensimmäisenä poistouoman virtaaman, jonka leveys oli 60 cm ja syvyys 12 cm. Kun olimme löytäneet sopivan mittauspaikan, kokosimme siivikon ja ryhdyimme mittaamaan.

Siivikko

Uoma jaettiin kolmeen osaan, josta mittaukset otettiin. Puron mittauskohtaa muokattiin siivikoinnille sopivaksi. Pohjaa tasoitettiin lapion avulla, jotta syvyys olisi joka mittauskohdassa sama. Myös Puron pinnalla olleet lehdet häiritsivät virtausta, joten poistimme myös kaiken roskan pinnalta pois. Aloitimme siivikoinnin puron oikeasta laidasta. Tulokseksi saimme 1,5 kierrosta/30s. Keskikohdasta tulos oli 3 kierrosta/30s ja vasemmassa laidassa tulos oli 0. Purossa virtaus oli sen verran heikkoa että mittaaminen oli melko haasteellista.

Poistouoma



Mittaustulokset

Kun olimme saaneet mitattua poistouoman, siirryimme mittaamaan tulouoman virtaamaa. Sopivan mittauspaikan etsiminen oli tälläkin kertaa hieman haastavaa koska uoma oli hyvin kuiva. Muokkasimme tälläkin kertaa mittauspaikan sopivaksi lapion avulla. Uoman leveys oli 50 cm ja syvyys 14 cm. Mittasimme useaan kertaan eri kohdista mutta emme onnistuneet saamaan tulosta. Opettajamme Teemu Räsänen oli käynyt mittaamassa tulouomasta virtaaman ja oli onnistunut saamaan tuloksia. Uoma mistä tulokset oli saatu oli 21 cm leveä, keskeltä 7 cm syvä, kolmion muotoinen mittauskohta. Opettajan saamat tulokset ovat alempana laskettuna

A = 0.21 * 0.07 = 0,0147 m2 / 2 = 0,00735 m2

V = k * n + D = 0,0272826 m/s

Q = V*A = 0,0006321 m3/s = 0,6321 l/s

Siivikoinnin pisteet kartalla

Pieni-Valkeisen tulouoman siivikointi-mittauspaikka

Veden laadun kenttämittaukset

Toisena tehtävänä meillä oli veden laadun kenttämittaukset eli mittasimme kolmesta eri pisteestä veden lämpötilan, pH:n, sähkönjohtokyvyn ja happipitoisuuden. Lisäksi havainnoimme mittauspaikan hajua sekä ympäristöä. Kenttämittaukset tehtiin Pieni-Valkeisen tulouomasta ja poistouomasta sekä Iso-Valkeisen tulouomasta. Mittauspaikkojen koordinaatit löytyvät karttakuvasta. Sää kello yhdentoista aikaan oli edelleen poutainen, lämpötila +6 astetta, tuuli 4 m/s, ilmankosteus 65 % ja ilmanpaine oli 1012,5 hPa.

Mittauspaikat kartalla

HACH HQ11d

Veden laadun mittausta Iso-Valkeisen tulouoman edustalla

Pieni-Valkeisen poistouoman mittauspaikka

Pieni-Valkeisen tulouoman mittauspaikka

Mittareiden anturit sidottuna keppeihin

Kenttämittaukset suoritettiin kahdella HACH-mittarilla laittamalla anturit mitattavaan veteen. Toisessa mittarissa oli anturi, joka mittasi pH:n ja toisessa mittarissa kaksi anturia, joilla mitattiin johtokykyä ja happipitoisuutta. Kaikki kolme anturia mittasivat lisäksi veden lämpötilaa. Saadut mittaustulokset sekä mittauspaikkojen koordinaatit löytyvät alla olevasta taulukosta.

Ensin etsimme sopivan mittauspaikan Pieni-Valkeisen poistouoman edustalta lammen puolelta, josta päätimme aloittaa veden laadun tutkimukset. Rannan pehmeys toi omat haasteensa hyvän mittauspaikan löytämiseen. Lisäksi työergonomiset asennot mittaushetkellä eivät olleet parhaat mahdolliset, vaikkakin olimme saaneet edelliseltä ryhmältä asennetut apukepit mittaamisen helpottamiseksi. Kaikkein haastavin mittauspaikka oli Pieni-Valkeisen tulouoman edusta, jossa maasto oli suotyyppistä ja siellä olisi tarvinnut kahluusaappaita, jotta olisi päässyt vielä lähemmäs lammen rantaa.

Mittausten epävarmuutta lisää se, ettei antureita huuhdeltu mittauspaikkojen välillä tislatulla vedellä sen puutteen takia. Ennen mittausten aloittamista antureita kuitenkin huuhdeltiin mitattavalla vedellä, jotta anturi puhdistuu edellisen mittauspaikan vedestä. Eikä näin ollen lisää häiritekijöitä. Mitattuihin tuloksiin voi vaikuttaa antureiden kalibrointi ja puhtaus, sekä suuressa määrin mittauspaikan valinta. Kaikki mittaukset suoritettiin matalasta rantavedestä rannalta käsin. Mittausvarmuutta olisi voinut lisätä myös sillä, että mittauksia olisi tehty useammasta eri kohdasta jokaisessa pisteessä.