Toisen kenttäharjoituskerran ohjelmassa oli vesinäytteiden ottaminen sekä Pieni-Valkeiseen tutustuminen ja sen ympäristön havainnointi. Tiistaiaamu (25.9) oli kylmä: vain + 4 astetta lämmintä ja luoteistuuli oli välillä melko puuskaista. Aurinko kuitenkin paistoi ja lämmitti mukavasti, mikä vaikutti kenttätyöskentelyolosuhteisiin huomattavasti.
Vesinäytteiden ottaminen
Ensimmäisenä harjoituksena oli ottaa vesinäytteet Pieni-Valkeisen tulo- ja lähtöuomista sekä Iso-Valkeisen tulouomasta. Nämä näytteet analysoidaan myöhemmin syksyllä laboratoriossa, jossa näytteistä määritetään fosfori-, typpi- ja kiintoainespitoisuudet sekä pH. Harjoituksessa tarvittiin 3 kpl litran näytepulloja sekä jatkovartinen näytteenotin, johon pullo kiinnitettiin. Lisäksi tarvitsimme pullojen merkitsemiseen teippiä ja tussin. Pullojen kuljetusta varten opettajalla oli kylmälaukku mukana, johon vesinäytteet vietiin pullojen täyttämisen jälkeen.
 |
| Näytteidenottopaikat kartalla |
Näytteidenottopaikkojen tarkat koordinaatit:
- Pieni-Valkeisen tulouoma: 62,929304° N 27,658908° E
- Pieni-Valkeisen poistouoma: 62,928872° N 27,662363° E
- Iso-Valkeisen tulouoma: 62,928973° N 27,665407° E
Ensimmäisen näytteen otimme Iso-Valkeisen tulouoman kohdalta. Jälleen kerran näyte piti ottaa lammen puolelta, sillä näytteen haluttiin kuvaavan mahdollisimmän hyvin lammen tilaa, ei uoman. Meeri toimi näytteenottajana ja hänellä oli asianmukaisesti kertakäyttöiset hanskat käsissään. Pullo kiinnitettiin näytteenottimeen ja huuhdeltiin aluksi lammen vedellä. Huuhtelu on tärkeää, jotta varmistetaan, että pulloihin ei jää muiden näytteiden jäämiä. Tämän jälkeen pullo upotettiin veteen, täytettiin se lammen vedellä ja suljettiin korkilla kiinni. Lopuksi näytepullo merkattiin teipin avulla.
 |
| Meeri ottamassa vesinäytettä Iso-Valkeisesta. |
 |
| Kertakäyttöiset kumihanskat kuuluvat näytteenottoon. |
Teimme samalla myös havainnointia Iso-Valkeisen tulouoman kohdalla. Vesi näytti kirkkaalta, kasvillisuutta oli hyvin vähän eikä minkäänlaista hajua ollut havaittavissa. Lisäksi huomioimme, että edellisenä iltana oli satanut vettä, millä saattaa olla vaikutusta veden tilaan.
Seuraavaksi otimme vesinäytteen Pieni-Valkeisen poistouoman kohdalta, lammen puolelta. Näytteenotto tapahtui samaan tapaan kuin Iso-Valkeisella. Kun vesinäyte oli pullossa, pullo merkattiin jälleen teipin avulla. Pieni-Valkeisen poistouoman kohdalla havainnoimme, että kasvillisuutta oli melko paljon ja tyypillistä lammen hajua oli havaittavissa. Lisäksi kyseisessä kohdassa tuuli puuskaisesti, mikä saattoi sekoittaa lammen vettä ja näin vaikuttaa myöhemmin mitattaviin parametreihin.
 |
| Näytteenottoa Pieni-Valkeisen poistouoman kohdalla. |
Viimeisenä näyte otettiin Pieni-Valkeisen tulouoman kohdalta. Paikka oli hyvin haastava näytteenotolle, sillä oli vaikeaa päästä kohtaan, mihin uoma päättyy. Tulouoman kohta oli hyvin ryteikkömäinen ja maaperä oli hyvin kosteaa. Tämän vuoksi alueella kävellessä piti olla varovainen, ettei uppoa ja kumppareihin mene vettä. Näyte oli otettava siitä, minne asti pääsi kuivin jaloin. Tästä syystä näyte jouduttiin ottamaan hieman uoman puolelta, jolloin vesinäyte ei välttämättä kuvaa lammen tilaa niin hyvin, kuin jos se olisi pystytty ottamaan enemmän lammen puolelta.
 |
| Pieni-Valkeisen tulouoman kohta on hyvin ryteikköinen. |
 |
| Näytteenottopaikka Pieni-Valkeisen tulouoman kohdalla. |
Kuten kuvista näkyy, tulouoman kohta oli hyvin ryteikköinen, siellä oli paljon kasvillisuutta ja vesi oli sameaa. Vedessä oli paljon risuja ja lehtiä. Lisäksi huomasimme roskia, kuten täytettävän muovituolin, uomassa. Haju oli todella voimakas, mutainen tuoksu.
Vesinäytteenotossa, kuten muissakin näytteenotoissa, on aina mahdollisuus virheisiin ja epävarmuuksiin. Tässä harjoituksessa yhtenä epävarmuustekijänä on näytepullojen puhtaus. Jos esimerkiksi pulloihin on jäänyt jäämiä edellisistä näytteistä, voi se vaikuttaa myöhemmin mitattaviin parametreihin. Toisaalta tätä epävarmuutta pyrittiin pienentämään huuhtelemalla pullot ennen näytteenottoa lammen vedellä. Lisäksi pulloja tuli käsitellä kertakäyttöisillä hanskoilla, jotta vältyttäisiin kontaminaatioriskiltä.
Toisena mahdollisena epävarmuutena on pullojen kuljetus ja säilytys. Kuljetetaanko pullot oikeassa lämpötilassa, joka tässä tapauksessa pitäisi olla noin 4 astetta, ja säilytetäänkö näytteitä sopivassa paikassa ja lämpötilassa useiden viikkojen ajan. Esimerkiksi liian korkea säilytyslämpötila voi vaikuttaa näytteisiin ja samalla vääristää tuloksia lammen tilasta.
Kolmas epävarmuutta aiheuttava tekijä on mittauspaikka. Koska esimerkiksi Pieni-Valkeisen tulouoman kohta oli haasteellinen mittauspaikka, saattaa olla, että tulokset eivät kaikilta osin vastaa täysin lammen tilaa. Tällaisissa tilanteissa on siis hyvä tiedostaa mahdolliset vaikutukset mittaustuloksiin.
Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi
Seuraava harjoituksemme oli siis nimeltään näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi. Kuten ehkä jo harjoituksen nimestä voi päätellä, tämä työ kuuluisi tehdä yleensä kenttähommissa ensimmäisenä. Koska meillä kuitenkin on kentällä samanaikaisesti monta eri ryhmää ja laitteistoa vain rajattu määrä, harjoitukset menevät välillä vähän väärässä järjestyksessä. Mutta se ei meitä haittaa! Olimme jo aiemmin tutustuneet Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen kartan avulla, sillä valuma-alueen määrittäminen on tärkeä osa kenttätyöskentelyä. Valuma-alueella tarkoitetaan siis sitä aluetta, miltä kyseiseen vesistöön päätyy vettä.
Valuma-alueen voi siis määrittää itse suoraan kartasta, tutkimalla maaston korkeuskäyriä ja piirtämällä niiden mukaan. Koska Suomen suurien vesistöjen valuma-alueet on jo määritetty, on olemassa myös VALUE-työkalu, joka määrittää valuma-alueen suoraan. Alla olevassa kuvassa on näkyvillä meidän itse määrittämä valuma-alue sekä työkalulla määritetty valuma-alue.
Kuten voi huomata, meidän määrittämämme valuma-alue on hieman pienempi, kuin VALUE-työkalulla määritetty alue. Alapuolella on kuvat molemmista. Ja kuten kuvista nähdään, alueissa on selkeitä eroja alueen pohjoispäädyssä, koulun lähettyvillä. VALUE-työkalu rajaa koko koulun alueen mukaan valuma-alueeseen, mutta meidän tekemämme karttatarkastelun perusteella emme ottaneet koko koulun aluetta mukaan.
 |
Itse määritelty valuma-alue sekä tulo- ja lähtöuomat
. |
 |
| Value-työkalulla määritetty valuma alue |
Ja koska pelkkä karttatarkastelu ei tietenkään kerro kaikkea, ympäristöä havainnoitaessamme tutkimme myös hieman epäselväksi jäänyttä valuma-aluetta. Maasto koulun alueella oli hyvinkin tasaista, joten päädyimme siihen lopputulokseen, että luultavimmin osa koulun alueesta kuuluu Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen.
 |
Päivärannan koulu
|
Vesistön valuma-alueessa on aina tulouoma ja lähtöuoma. Pieni-Valkeisen tuluoma sijaitsee lammen länsipuolella ja lähtöuoma itäpuolella, josta se virtaa Iso-Valkeiseen. Nämä uomat on merkitty karttakuvaan, joka näkyy ylempänä. Joskus vesistöön voi tulla tai sieltä voi lähteä myös muitakin uomia. Maastotarkastelun yhteydessä huomasimme, että Pieni-Valkeisen tulouomasta lähti sivuamia, jotka luultavimmin täyttyvät keväisin lumien sulamisen yhteydessä, sekä mahdollisesti sateisina syksyinä. Lammen länsipuolella oli myös tällä hetkellä kuivia, melko isojakin kuoppia, jotka myöskin kevättulvien aikaan ovat täynnä vettä. Poistouomia taas emme havainneet muita kuin aiemmin mainitun pääuoman.
 |
| Tällä hetkellä kuiva sivu-uoma |
Kuten aiemmista karttakuvista huomaa, Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen kuuluu myös asutusta. Päättelimme, että asutusalueen hulevedet saatetaan johtaa tuluoman kautta lampeen. Tämä saattaa mahdollisesti vaikuttaa siihen, että tulouomapuron vesi oli melko sameaa. Vesi oli myös hyvin matalalla, sillä puron varrella sijaitsi rumpu, eikä vesi ylettänyt edes rummulle saakka. Tämä johtuu varmasti hyvin lämpimästä ja kuivasta kesästä, sekä melko kuivasta alkukesästä. Virtaama tulouomapuron alkupäässä ei siis päätä huimannut.
 |
| Vuodenaikaan nähden tulouomapuro oli kuiva |
Puusto lammen tulouoman puolella oli suurimmaksi osaksi havumetsää; mäntyjä ja kuusia, myös muutama koivu. Aluskasvillisuus valuma-alueen länsipuolella oli lähinnä havumetsälle tyypillistä, varpukasveja ja sammalta. Alueen luoteisosassa huomasimme pienen alueen, johon oli varmaankin istutettu koivuja niiden samasta korkeudesta päätellen. Valuma-alueen lounaispuoli on osittain luonnonsuojelualuetta, joten siellä metsä on täysin luonnontilainen.
 |
| Koivumetsä näytti kauniilta auringonpaisteessa |
Alueen pohjois- ja koilisispuolella, lammen rannalla, sijaitsee asutusta. Lammessa on kaksi laituria, ja toisella rannalla myös vene, eli lampea käytetään varmaankin pienimuotoisesti virkityskäytössä. Veneestä päätellen lammesta saatettaisiin myös kalastaa, vaikkakaan emme tiedä kuinka hyvän saaliin sieltä voisi saada. Vedenottoa taas lammesta ei juurikaan varmaan ole, korkeintaan lähiasutus ottaa sitä omaan käyttöön (kasteluvettä yms.) Rantatonttien jälkeen koilliseen päin katsottuna lammen rannalle kulkee lyhyt hiekkatie. Ranta näyttää siltä, että siinä voisi mahdollisesti olla joko veneenlaskupaikka taikka rantaa saatetaan käyttää uimiseen. Uimarannaksi sitä ei varsinaisesti voi kutsua, mutta pulahtamaan lampeen siitä pääsisi helposti. Puusto ja kasvillisuus tällä puolella lampea on lähinnä mäntyä, koivua ja kuivaa varvikkoa. Pääsimme myös seuraamaan kahden sorsaperheen uimaretkeä lampea pitkin!
 |
Pieni-Valkeisen koilispuoleinen ranta
|
 |
| Lammessa ui sorsaperhe |
Yhteenvetona Pieni-Valkeiselle suorittamastamme maastotarkastelusta voisi siis kertoa, että lammen valuma-alueen ympäristö koostuu metsästä, luonnonsuojelualueesta, asutuksesta ja koulun alueesta. Lampi on pienimuotoisesti virkityskäytössä, sen kauniista maisemista nauttivat niin alueen asukkaat kuin lammen reunalla lenkkipolkua pitkin kulkevat ulkoilijatkin. Kuormitusta lammelle aiheutuu lähinnä asutusalueen ja sen ympäristön hulevesistä, ohi kulkevasta autotiestä sekä mahdollisista ohikulkijoiden roskista tms. (lammen tulouomasta esimerkiksi löytyi rikkinäinen uimalelu). Pieni-Valkeisen vesi on siis suhteellisen kirkasta ja tämän tarkastelun perusteella varmaan myös melko puhdastakin.
Ensi kertaan, terveisin ryhmä nelosen tytöt!
Comments
Post a Comment