18.9.2018
Rantakasvit ovat monimuotoinen ja vaikeasti rajattava ryhmä. Ne kasvavat matalassa vedessä ja niiden suhde vedenlaatuun on monesti heikko mm. Kurjenkukka, sarat ja myrkkykeiso
Kuvassa on nippu saraa ja pinnalla kelluu ulpukoita ja palpakoita.
Pieni-Valkeisen lounaisosassa kasvoi runsaasti saraa ja komeilipa siellä yksittäinen järviruokokin
Kuvan suovehkat piilottelevat saran suojissa.
Seuraavista elomuodoista emme löytäneet edustusta:
Vesisammalet (bryidit), kasvavat monentyyppisessä vesissä. Tulevat toimeen vähälläkin valon määrällä, joten voivat kasvaa syvällä mm. sirppisammalet, näkinsammalet, järvikuirisammal.
Eteläranta oli päässyt kasvamaan niin pahasti umpeen, ettei siitä päässyt vedenrajaan, mutta ainakin sammal tuntui voivan hyvin.
Kyseessä ei siis ole varsinainen vesisammal vaan veden päälle levittynyt sammal.
Ilmaversoiset (helofyytit) ovat maisemallisesti olennainen osa vesistöä. Useat lajit suosivat keski- ja runsasravinteisuutta kaikentyyppisissä vesissä kasvavia lajeja mm. ruoko, kaisla ja järvikorte.
Irtokeijujat (keratofyllidit) kasvavat upoksissa veden pinnan ja pohjan välillä. Suosivat niukka- sekä runsasravinteisia paikkoja. Esim. vesiherneet, karvanlehti ja ristilimaska.
Irtokellujat (lemnidit) on vedenpinnassa irrallaan kelluva vesikasvi, jolla ei ole pohjaan asti ulottuvia juuria. Esim. pikkulimaska ja kilpukka
Pohjalehtiset eli pohjaversoiset (isoetidit) ovat pienikokoisia vesikasveja jotka kärsivät yleensä rehevöitymisestä, tämän takia niitä tavataankin lähinnä vain vähä- ja keskiravinteisissa vesissä. Esim. lahnaruohot, nuottaruoho, rantaleinikki, hapsiluikka.
Näkinpartaiset (karidit) ja muut makrolevät eli suurlevät (Tämä ei oikeastaan yllätä sillä ne viihtyvät hyvälaatuisissa vesissä.) Sen sijaan vastaamme ajelehti rannoilla tällaisia biomassaklönttejä, ja kuollut kala. Tämä puolestaan vihjaisi hieman huonompi laatuiseen veteen.
Päivän toinen tehtävämme oli pohjavesinäyteteenotto.
Aluksi suoritimme yleisen katselmuksen alueesta, jolloin havainnoimme olevamme kuusia ja lehtipuita kasvavalla metsäaukealla. Ympärillämme rinteessä kasvoi saniaisia, ja yksittäisestä marjanpoimijasta päätellen, siinä jossain olisi ollut myös marjoja tarjolla.
Pohjavesikaivon vedenpinnan korkeus saatiin selville laskemalla sinne erillinen anturi, jonka perässä oli mittanauha. Anturi ilmoitti äänimerkillä koskettuaan veteen ja koska tiesimme putken sisähalkaisijan, saimme näistä tiedoista laskettua putken tyhjän tilavuuden. Sitten juoksutimme vettä litran astiaan ja mitasimme tähän kuluneen ajan. Tämän tiedon avulla päättelimme, että saisimme n. 5 minuuttia vettä juoksuttamalla vaihdettua kaiken veden näytteenottokaivossa. Tämä on tarpeellinen toimenpide, jotta saisimme todellisen otannan pohjaveden tilasta, emmekä vain kaivon vedentilasta.
Vettä maastoon laskiessamme huomasimme veden samentuvan melkoisesti. Tämä varmasti johtui pohjaveden savisuudesta. Vesi tuoksui metalliselta ja kun sitä maistettiin (älkää kokeilko tätä kotona!), siinä oli pieniä määriä mineraalia mukana. Otimme yhden litran verran vettä tutkittavaksi myöhemmin laboratoriossa ja suoritimme muutamia kenttäkokeita.
Lämpötilan, pH:n ja sähkönjohtavuuden osalta kokeet onnistuivat helposti. Mutta kun vaihdoimme liuonnutta happea testaavan anturin laitteeseen, se ei ilmoittanut mitään tuloksia. Emme saaneet selvitettyä tätä vikaa paikan päällä, mutta laite kuulema toimi aivan hyvin kun se oli päivä päätteksi viety takaisin laboratorioon.
Tästä saimmekin hienon opetuksen kenttäkokeiden sielunelämästä, johon osaltaan kuuluu laitteiden oikuttelu. Saapa nähdä mitä kommelluksia on ensi viikolla vuorossa.
*Ohessa vielä pohjavesinäytteenoton laskelmat ja muut muistiinpanot:
-RH-, -JT-, -NS-, -JS-
Ryhmämme ensimmäinen tehtävä oli suorittaa Pieni-Valkeisella kasvillisuuskartoitus. Vesi- ja rantakasvillisuuden avulla voidaan arvioida mm. vesistön ravinteikkuutta sen kunnostamistarvetta ja kalastusmahdollisuuksia sekä tehdä havaintoja alueen lintujen elinympäristöstä.
Pieni-Valkeinen tyynenä syyskuisena aamuna 2018
Kurssin kenttätöiden aloitus
Paikanpäällä huomasimmekin kuinka matalalla Pieni-Valkeisen vedenpinta oli kesän jäljiltä. Kuvan puun juurissa näkyy selkeästi veden tummentama alue.
Veden tavanomaista matalampi pinnantaso vaikutti hieman eri elolajien havainnointiin, sillä ne esiintyvät tyypillisesti rannan eri vyöhykkeillä. Mitä nopeammin ranta syvenee, sitä nopeammin eri elomuodot jäävät pois.
Aloitimme kierroksen lammen ympäri luusuan, eli vesistön purkaumiskohdan pohjoisreunasta, ja kiersimme vesistön vastapäivään. Tarkoituksenamme oli pyrkiä tarkastelemaan ympäristön heterogeenisyyttä eri vesi- ja rantakasvien elomuotojen osalta.
Teimme havaintoja koko vesistön alueelta, pois lukien pohjoisrannan, jossa on asutusta. Näissä neljässä kartan osoittamassa kohdassa, pyrimme kartoittamaan tarkemmin elomuotojen määrää.
Uposlehtiset (elodeidit) ovat kasveja, joiden varsi on kokonaan veden alla. Uposlehtisten kasvien lehdet ovat yleensä ohuita ja hienoliuskaisia, mikä helpottaa kasvien kaasujen vaihtoa vedessä. Suosivat usein keski- ja runsasravinteisia vesiä mm. ärviä, vidat,ja vesirutto.
Kelluslehtiset (nymfeidit) ovat kiinnittyneet pohjaan, mutta joiden lehdet kelluvat veden pinnalla. Kasvustojen laajuus ja tiheys ovat suhteessa rehevyyteen mm, ulpukat ja lumpeet
Kuvassa on veden pinnalla ulpukoita ja palpakoita. Veden alla näyttäisi lymyilevän myös Suomessa laajalle levinnyt vieraslaji, kanadanvesirutto.
Paikanpäällä huomasimmekin kuinka matalalla Pieni-Valkeisen vedenpinta oli kesän jäljiltä. Kuvan puun juurissa näkyy selkeästi veden tummentama alue.
Veden tavanomaista matalampi pinnantaso vaikutti hieman eri elolajien havainnointiin, sillä ne esiintyvät tyypillisesti rannan eri vyöhykkeillä. Mitä nopeammin ranta syvenee, sitä nopeammin eri elomuodot jäävät pois.
Aloitimme kierroksen lammen ympäri luusuan, eli vesistön purkaumiskohdan pohjoisreunasta, ja kiersimme vesistön vastapäivään. Tarkoituksenamme oli pyrkiä tarkastelemaan ympäristön heterogeenisyyttä eri vesi- ja rantakasvien elomuotojen osalta.
Teimme havaintoja koko vesistön alueelta, pois lukien pohjoisrannan, jossa on asutusta. Näissä neljässä kartan osoittamassa kohdassa, pyrimme kartoittamaan tarkemmin elomuotojen määrää.
Uposlehtiset (elodeidit) ovat kasveja, joiden varsi on kokonaan veden alla. Uposlehtisten kasvien lehdet ovat yleensä ohuita ja hienoliuskaisia, mikä helpottaa kasvien kaasujen vaihtoa vedessä. Suosivat usein keski- ja runsasravinteisia vesiä mm. ärviä, vidat,ja vesirutto.
Kelluslehtiset (nymfeidit) ovat kiinnittyneet pohjaan, mutta joiden lehdet kelluvat veden pinnalla. Kasvustojen laajuus ja tiheys ovat suhteessa rehevyyteen mm, ulpukat ja lumpeet
Kuvassa on veden pinnalla ulpukoita ja palpakoita. Veden alla näyttäisi lymyilevän myös Suomessa laajalle levinnyt vieraslaji, kanadanvesirutto.
Rantakasvit ovat monimuotoinen ja vaikeasti rajattava ryhmä. Ne kasvavat matalassa vedessä ja niiden suhde vedenlaatuun on monesti heikko mm. Kurjenkukka, sarat ja myrkkykeiso
Kuvassa on nippu saraa ja pinnalla kelluu ulpukoita ja palpakoita.
Pieni-Valkeisen lounaisosassa kasvoi runsaasti saraa ja komeilipa siellä yksittäinen järviruokokin
Kuvan suovehkat piilottelevat saran suojissa.
Seuraavista elomuodoista emme löytäneet edustusta:
Vesisammalet (bryidit), kasvavat monentyyppisessä vesissä. Tulevat toimeen vähälläkin valon määrällä, joten voivat kasvaa syvällä mm. sirppisammalet, näkinsammalet, järvikuirisammal.
Eteläranta oli päässyt kasvamaan niin pahasti umpeen, ettei siitä päässyt vedenrajaan, mutta ainakin sammal tuntui voivan hyvin.
Kyseessä ei siis ole varsinainen vesisammal vaan veden päälle levittynyt sammal.
Ilmaversoiset (helofyytit) ovat maisemallisesti olennainen osa vesistöä. Useat lajit suosivat keski- ja runsasravinteisuutta kaikentyyppisissä vesissä kasvavia lajeja mm. ruoko, kaisla ja järvikorte.
Irtokeijujat (keratofyllidit) kasvavat upoksissa veden pinnan ja pohjan välillä. Suosivat niukka- sekä runsasravinteisia paikkoja. Esim. vesiherneet, karvanlehti ja ristilimaska.
Irtokellujat (lemnidit) on vedenpinnassa irrallaan kelluva vesikasvi, jolla ei ole pohjaan asti ulottuvia juuria. Esim. pikkulimaska ja kilpukka
Pohjalehtiset eli pohjaversoiset (isoetidit) ovat pienikokoisia vesikasveja jotka kärsivät yleensä rehevöitymisestä, tämän takia niitä tavataankin lähinnä vain vähä- ja keskiravinteisissa vesissä. Esim. lahnaruohot, nuottaruoho, rantaleinikki, hapsiluikka.
Näkinpartaiset (karidit) ja muut makrolevät eli suurlevät (Tämä ei oikeastaan yllätä sillä ne viihtyvät hyvälaatuisissa vesissä.) Sen sijaan vastaamme ajelehti rannoilla tällaisia biomassaklönttejä, ja kuollut kala. Tämä puolestaan vihjaisi hieman huonompi laatuiseen veteen.
Päivän toinen tehtävämme oli pohjavesinäyteteenotto.
Aluksi suoritimme yleisen katselmuksen alueesta, jolloin havainnoimme olevamme kuusia ja lehtipuita kasvavalla metsäaukealla. Ympärillämme rinteessä kasvoi saniaisia, ja yksittäisestä marjanpoimijasta päätellen, siinä jossain olisi ollut myös marjoja tarjolla.
Pohjavesikaivon vedenpinnan korkeus saatiin selville laskemalla sinne erillinen anturi, jonka perässä oli mittanauha. Anturi ilmoitti äänimerkillä koskettuaan veteen ja koska tiesimme putken sisähalkaisijan, saimme näistä tiedoista laskettua putken tyhjän tilavuuden. Sitten juoksutimme vettä litran astiaan ja mitasimme tähän kuluneen ajan. Tämän tiedon avulla päättelimme, että saisimme n. 5 minuuttia vettä juoksuttamalla vaihdettua kaiken veden näytteenottokaivossa. Tämä on tarpeellinen toimenpide, jotta saisimme todellisen otannan pohjaveden tilasta, emmekä vain kaivon vedentilasta.
Vettä maastoon laskiessamme huomasimme veden samentuvan melkoisesti. Tämä varmasti johtui pohjaveden savisuudesta. Vesi tuoksui metalliselta ja kun sitä maistettiin (älkää kokeilko tätä kotona!), siinä oli pieniä määriä mineraalia mukana. Otimme yhden litran verran vettä tutkittavaksi myöhemmin laboratoriossa ja suoritimme muutamia kenttäkokeita.
Lämpötilan, pH:n ja sähkönjohtavuuden osalta kokeet onnistuivat helposti. Mutta kun vaihdoimme liuonnutta happea testaavan anturin laitteeseen, se ei ilmoittanut mitään tuloksia. Emme saaneet selvitettyä tätä vikaa paikan päällä, mutta laite kuulema toimi aivan hyvin kun se oli päivä päätteksi viety takaisin laboratorioon.
*Ohessa vielä pohjavesinäytteenoton laskelmat ja muut muistiinpanot:
-RH-, -JT-, -NS-, -JS-
Comments
Post a Comment