Ryhmä 7. Vesistön kasvillisuuskartoitus ja näytteenottokohteeseen tutustuminen


8. Vesistön kasvillisuuskartoituksen tekeminen 

Tehtävänämme oli tutkia lammen kasvillisuutta. Kartoitukseen kuului kasvilajiston määrittäminen ja kasvillisuuden määrän arviointi. Kasvillisuuskartoituksen avulla saadaan lisätietoa mm. vesistöjen kunnon seurannan tarpeisiin. Kasvillisuus kertoo myös alueen vesilintujen elinympäristöstä ja kalastusmahdollisuuksista. Löysimme kartoitusta tehdessämme kaksi linnunpönttöä, mutta asukkaita niissä emme havainneet. Vesistön kasvillisuus jaetaan niiden elomuodon mukaan eri tyyppeihin, jotka ovat:
  1. Ilmaversokasvillisuus (helofyytit)
  2. Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit)
  3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)
  4. Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)
  5. Irtokellujat
  6. Irtokeijujat
  7. Vesisammalet (bryidit)
1. Ilmaversokasvillisuus:
Viiltosaraa, Carex acuta, esiintyi paljon lammen rannan läheisyydessä ns. tuppoina

Järviruoko, Phragmites australis

Rahkasammal, Sphagnum
2. Uposlehinen kasvillisuus: ei löytynyt
3. Kelluslehinen kasvillisuus: 

Ulpukka, Nuphar lutea, sekoittuu usein lumpeen kanssa.
4. Pohjaversoinen kasvillisuus:

Vesirutto, Elodea canadensis
5. Irtokellujat: Ei löytynyt 
6. Irtokeijujat: Ei löytynyt
7. Vesisammalet: Ei löytynyt

Suovehka, Calla palustris
Kartoitusta tehdessämme teimme löydön jostain tummasta mönjästä. Kävi ilmi, että on todennäköisesti kyse lammen pohjasedimentistä, jota on irronnut aikoinaan kun lammen lähettyvillä on tehty rakennustöitä. Aine näyttää öljyltä, mutta sitä se kuitenkaa ole. 

Kuva mönjästä. 

Lammen ympäristössä kasvoi eniten rahkasammalta ja järviruokoa. Lampi on paikoin hybin soistunut. Tulouomasta löytyi uimapatja. 



Havainnekuva kasvillisuudesta

1. Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi

Tutustuimme Pieni-Valkeisen lammen ympäristöön. Sää oli sateinen ja tuulinen, lämpötila oli 8 astetta. 



Yleiskuva alueesta
Valuma-alueen pinta-ala on 578 415 m^2 ja valuma-alue: (määrittämisessä käytetty ympäristökeskuksen VALUE-työkalua)


Valuma-alue
VALUE-työkalun avulla saimme selville valuma-alueen maankäyttömuotojen suhteelliset osuudet:
  • Asuinalueet: 13,2%
  • Teollisuuden, palveluiden ja liikenteen alueet: 2,7%
  • Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta-alueet: 2,3%
  • Sulkeutuneet metsät: 75,5%
  • Harvapuustoiset metsät, pensastot ja avoimet kankaat: 2%
Suurinosa valuma-alueesta on suojeltua metsää, jossa kasvaa isoja mäntyjä ja kuusia. Sieltä löytyi pieni hakkuualue, jossa kasvaa nuorta koivikkoa. Löysimme myös alueen, jossa oli monta kaatunutta puuta lähekkäin. Alueen pohjoisosissa on asutusta. 

Kaatunut puu

Hakkuualuetta
Tiheää metsää
Karttaan merkityn tulouoman lisäksi löysimme pienemmän tulouoman. Lisäksi lampeen laskee pieniä noroja ja sadevesiä pintavaluntana lammen länsiosista.


Karttaan merkitsemätön pieni tulouoma
Lammella on yksi poistouoma, jonka kautta vesi laskee Iso-Valkeiseen. 
Lampea käytetään virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Alueella kulkee tiheä ulkoilureittien verkosto ja siellä käydään marjastamassa sekä sienestämässä. Lisäksi lammen rannalla on uimaranta, joka kaipaisi tällä hetkellä kunnostusta. Alueeseen tutustuessamme törmäsimme myös uimapatjaan, joka on luultavasti jäänyt viime kesänä joltakin uimarilta.
Lammen suurin kuormituksen aiheuttaja on läheisen asuinalueen hulevedet, jotka on johdettu suoraan teiltä ja pihoilta lammen tulouomaan. Hulevesien mukana tulee myös öljyä ja muita epäpuhtauksia, jotka rasittavat lampea. Huomasimme, että tulouoman lähettyvillä lammen rantakasvillisuus on rehevintä, mikä johtuu luultavasti asuinalueen hulevesistä. 
Näiden perusteella arvioimme lammen olevan lievästi rehevöitynyt. Asuinalueelta johdetut hulevedet ovat sotkeneet lammen luontaista toimintaa, joten se ei ole enää täysin luonnontilainen lampi. Lammen rannalla oleva uimarannan jäännös viittaa siihen, että lampi on aiemmin ollut hyvässä kunnossa, mutta tilanteen huononnuttua siellä uiminen on vähentynyt ja uimaranta on jäänyt hoitamatta.

Comments