3.10.2017
T4. Lammen tulo- ja poistouoman virtaaman määrittäminen siivikoimalla
Päivämme ensimmäisen työn tarkoituksena oli määrittää Pieni-Valkeisen tulo- ja lähtöuomien virtaamat siivikoimalla. Menetelmässä uoman poikkileikkaus jaetaan samanlevyisiin siivuihin, joiden keskikohdilta, 1/3 syvyydeltä, määritetään virtaamat siivikointilaitteen avulla. Mittauksiin tarvittiin SEBA:n siivikointilaitetta, sekuntikelloa sekä rullamittaa.
Kun laite oli öljytty ja kasattu, lähdimme etsimään sopivaa mittauskohtaa. Tämä osoittautui yllättävän hankalaksi, koska uomat olivat melko matalia ja virtauksetkin melko pieniä ja epätasaisia. Päätimme lopulta mitata lähtöuomasta kahden pisteen virtaamat ja tulouomasta vain yhden, koska siivikko ei pyörinyt lähellä uomien reunoja, mikä vaikuttaa tulosten oikeellisuuteen.
Mittasimme joka kohdasta siivikon kierrosmäärän silmämääräisesti 30 sekunnin ajalta. Mittasimme samalla rullamitan avulla uomien syvyydet ja leveydet ja laadimme AutoCAD-ohjelmalla niille leikkausprofiilit, josta saimme myös määritettyä siivikointikohtien pinta-alat.
Mittapisteiden koordinaatit (ETRS-TM35FIN)
Lähtöuoma: N=6977835.236, E=533649.935
Tulouoma: N=6977947.736, E=533399.435
Virtausnopeus (V) määritetään siivikointikohdille alla olevalla kaavalla. Kertoimet k ja D on määritetty siivikon kalibrointikäyrän avulla eli kaava on mittalaitekohtainen.
Tämän jälkeen siivikointikohdille voitiin laskea virtaamat (Q) kaavalla:
Tulokset:
T3. Veden laadun mittaukset kenttämittalaitteilla
Seuraavaksi suoritimme kenttämittaukset Pieni-Valkeisen tulo- ja lähtöuomista sekä Iso-Valkeisen tulouomasta. Apuvälineinä toimivat Hachin anturit sekä HQ40d monitoimimittari. Mittausten ohessa teimme aistinvaraisia havaintoja uomien hajusta sekä ulkonäöstä.
Mittaustulokset:
Lämpötila oli matalin ja lähimpänä ilmanlämpötilaa Pieni-Valkeisen tulotuomassa, koska siinä vesi virtasi hyvin hitaasti sekö uoman syvyys on matala. Pieni-Valkeisen tulouomassa oli myös kaksi kertaa suurempi johtokyky muihin mittauksiin verrattuna, mikä johtunee pääasiassa uomaan valuvista hulevesistä läheiseltä asuinalueelta. Happiarvot olivat korkeimmillaan Iso-Valkeisen tulouomassa, minkä oletamme johtuvan siitä, että nopeammin virtaavassa uomassa kuohuva vesi hapettuu. pH-arvot olivat melko neutraaleita jokaisessa mittauspisteessä.
T4. Lammen tulo- ja poistouoman virtaaman määrittäminen siivikoimalla
Päivämme ensimmäisen työn tarkoituksena oli määrittää Pieni-Valkeisen tulo- ja lähtöuomien virtaamat siivikoimalla. Menetelmässä uoman poikkileikkaus jaetaan samanlevyisiin siivuihin, joiden keskikohdilta, 1/3 syvyydeltä, määritetään virtaamat siivikointilaitteen avulla. Mittauksiin tarvittiin SEBA:n siivikointilaitetta, sekuntikelloa sekä rullamittaa.
 |
| SEBA Miniflügel M1 oheislaitteineen |
 |
| Kokoonpantu mittalaite |
Kun laite oli öljytty ja kasattu, lähdimme etsimään sopivaa mittauskohtaa. Tämä osoittautui yllättävän hankalaksi, koska uomat olivat melko matalia ja virtauksetkin melko pieniä ja epätasaisia. Päätimme lopulta mitata lähtöuomasta kahden pisteen virtaamat ja tulouomasta vain yhden, koska siivikko ei pyörinyt lähellä uomien reunoja, mikä vaikuttaa tulosten oikeellisuuteen.
Mittasimme joka kohdasta siivikon kierrosmäärän silmämääräisesti 30 sekunnin ajalta. Mittasimme samalla rullamitan avulla uomien syvyydet ja leveydet ja laadimme AutoCAD-ohjelmalla niille leikkausprofiilit, josta saimme myös määritettyä siivikointikohtien pinta-alat.
 | |||
| Mittauksia lähtöuomassa |
 |
| Tulouomastakin löytyi sopiva "luonnonmuovaama" mittakohta |
 |
| Uomien mittauspisteiden leikkaukset |
 |
| Mittauspisteet |
Mittapisteiden koordinaatit (ETRS-TM35FIN)
Lähtöuoma: N=6977835.236, E=533649.935
Tulouoma: N=6977947.736, E=533399.435
Virtausnopeus (V) määritetään siivikointikohdille alla olevalla kaavalla. Kertoimet k ja D on määritetty siivikon kalibrointikäyrän avulla eli kaava on mittalaitekohtainen.
Tämän jälkeen siivikointikohdille voitiin laskea virtaamat (Q) kaavalla:
Tulokset:
T3. Veden laadun mittaukset kenttämittalaitteilla
Seuraavaksi suoritimme kenttämittaukset Pieni-Valkeisen tulo- ja lähtöuomista sekä Iso-Valkeisen tulouomasta. Apuvälineinä toimivat Hachin anturit sekä HQ40d monitoimimittari. Mittausten ohessa teimme aistinvaraisia havaintoja uomien hajusta sekä ulkonäöstä.
 |
| Mittalaite ja anturit |
 |
| Tulosten kärsivällistä odottelua |
 |
| Mittauspisteiden sijainnit |
Lämpötila oli matalin ja lähimpänä ilmanlämpötilaa Pieni-Valkeisen tulotuomassa, koska siinä vesi virtasi hyvin hitaasti sekö uoman syvyys on matala. Pieni-Valkeisen tulouomassa oli myös kaksi kertaa suurempi johtokyky muihin mittauksiin verrattuna, mikä johtunee pääasiassa uomaan valuvista hulevesistä läheiseltä asuinalueelta. Happiarvot olivat korkeimmillaan Iso-Valkeisen tulouomassa, minkä oletamme johtuvan siitä, että nopeammin virtaavassa uomassa kuohuva vesi hapettuu. pH-arvot olivat melko neutraaleita jokaisessa mittauspisteessä.
Comments
Post a Comment