Ryhmä 8, Kasvillisuuskartoitus ja pohjavesinäytteenotto

Ryhmä 8
VK 38

Ryhmän jäsenet:
Aleksi Karppinen
Jukka Konttinen
Valtteri Tupala
Arto Happo
Teemu Liukko


T8. Kasvillisuuskartoitus

Teimme 19.9.2017 kasvillisuuskartoituksen Pieni-Valkeisen lammen vesikasveista. Kartoituksen tarkoituksena oli saada yleiskuva lammen olosuhteista. Kiersimme lammen tehden silmämääräisiä havaintoja kasvillisuudesta. Lisäksi otimme valokuvia ja merkitsimme karttaan eri lajien runsaimpia esiintymispaikkoja.

Näkymä lammelta

Kehittynyt kartoitusmenetelmä

 Havaitut lajit jaoteltuna elomuototyypeittäin:


1) Ilmaversokasvillisuus (helofyytit)

• Järviruoko (Phragmites australis)

• Viiltosara (Carex acuta)

• Järvikorte (Equisetum fluviatile)

Järvikortehavainto

2) Uposlehtinen kasvillisuus (eloeidit)

• Vesirutto (Elodea)

• Tuntematon laji nro 1

Olisiko ärviä?

3) Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)

• Lumme (Nymphaea candida)

• Ulpukka (Nuphar lutea) 

Ulpukka

4) Pohjavesoinen kasvillisuus (isoetidit)

• Lahnaruoho (Isoëtes echinospora)

• Tuntemattomat lajit nro 2 ja 3

 

Jokin pohjaruoho

...ja toinen

5) Irtokellujat

• Ei havaintoja

6) Irtokeijujat

• Ei havaintoja

7) Vesisammalet (bryidit)

• Ei havaintoja

Muuta Pieni-Valkeisen lammelle ominaista kasvillisuutta:

• Suovehka (Calla Palustris)

• Kurjenjalka (Potentilla Palustris syn. Comarun palustre)

Muut havainnot:

•  Öljymäinen sedimenttiköntti (Glaeba petroleum)

Pieni-Valkeinen on jossain määrin rehevöitynyt. Länsipuoli on soistunut tulouomien kohdalta ja sinne on muodostunut sammalen peittämiä suolauttoja, joissa kasvaa paljon järviruokoa ja esim. koivua ja leppää. Ilmaversokasvillisuutta oli muutenkin runsaammin länsirannalla. Lauttojen pinnat olivat lähinnä rahkasammalen peitossa.

Lammen rantavesissä kasvoi joka puolella lummetta ja ulpukkaa. Lammen rannoilta löytyi myös monesta kohtaa suovehkaa. Lammen pohjalla rannan läheisyydessä on etelä- ja itäpuolella paljon vesiruttoa ja jonkin verran pohjaruohoja. Länsipuolen pohjalla oli paikoittain vähemmän tai ei ollenkaan kasvillisuutta. Irtokeijujista ja -kellujista tai vesisammalista emme saaneet havaintoja.

Lammen rantavesistä löytyi myös useita kelluvia, hauraita, tummanharmaita muodostumia, jotka ovat todennäköisesti nousseet lammen pohjasedimenteistä.



T7. Pohjavesinäytteenotto

Pohjavesinäytteenottoputki

Kasvikartoituksen jälkeen hakeuduimme pohjavesiputkelle, johon pääsimme tutustumaan pienen odottelun jälkeen. Tehtävänä oli ottaa 2 pohjavesinäytettä oikeilla menetelmillä sekä selvittää lopuksi pohjaveden lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja liuenneen hapen määrä.

Aluksi tarkistettiin näytteenottopaikan ympäristö ja kun olimme todenneet havaittavien päästölähteiden poissaolon, kävimme itse asiaan. Ensiksi mitattiin veden pinnan korkeus putkeen sisään menevällä Heron Little Dipper -mittalaitteella. Putken sisähalkaisija sekä ylä- ja alapään korkeuksien arvot oli selvillä ennestään, ottaen kuitenkin huomioon että siitä oli sahattu 18 cm pois viime kevään routanousun vuoksi. Näillä tiedoilla selvitettiin putkessa olevan veden määrä, joka oli noin 11,3 litraa.

Pinnankorkeusmittari

Pumppu paikallaan

Tämän jälkeen mittanauhan tilalle aseteltiin pumppu ja alettiin pumppaamaan vettä putkesta, jotta näytteet kuvaisivat pohjavettä eivätkä putkessa olevaa vettä. Tässä vaiheessa myös mitattiin volymetrisesti pumpun siirtämän veden määrä. Tämän tarkoituksena on määrittää kuinka kauan menee, että vesi on varmasti vaihtunut putkessa. Vettä pumpattiin noin 20 minuuttia, välillä vetäen aggregaatti uudelleen käyntiin epämääräisen sammuilun johdosta.

Seuraavaksi pumpatusta vedestä otettiin 0,5 l pohjavesinäyte sekä toinen näyte "kertakäyttöisellä" pohjavesinoutimella noin 3 metrin syvyydestä.

Hach-mittari ja anturi

Lopuksi suoritettiin vielä
kenttämittaukset:

Sähkönjohtavuus: 136,2 µS/cm
Lämpötila: 5,6 °C
Happi: 5,09 mg/l
pH: 7,20