Ryhmä 10 Vesistön kasvillisuuskartoitus ja pohjavesinäytteenotto v2

Teimme 29.9.2017 kasvillisuuskartoituksen Pieni-Valkeisen lammen vesikasvillisuudesta. Tarkoituksena selvittää yleiskuva lammen kasvillisuudesta. Tutkimme lammen rannalta käsin ja otimme valokuvia lammessa esiintyvistä kasveista.

Yleiskatselmus kartoituspäivänä:

Kuva 1. Sumuista on

1. Ilmaversoiskasvillisuus

Kuva 2. Viiltosara, Carex acuta (heinätupot)

Kuva 3. Järviruoko, Phragmites australis

2. Uposlehtinen kasvillisuus

Kuva 4. Ruskoärviä, Myriophyllum alterniflorum

3. Kelluslehtinen kasvillisuus

Kuva 5. Lumme tai ulpukka, Nymphaea tai Nupar lutea
4. Pohjavesoinen kasvillisuus
Ei havaintoja

5. Irtokellujat
Ei havaintoja

6. Irtokeijujat
Ei havaintoja

7. Vesisammalet
Ei havaintoja

Muut kasvihavainnot:

Kuva 6. Vehka, Calla palustris

Kiersimme lammen ympäri, pois lukien pohjoisosaa jossa sijaitsi asuntoalue. Kaikkia havaittuja kasveja löytyi tasaisesti ympäri lampea, paitsi viiltosaroja ja järviruokoja joita löytyi länsi- ja etelärannoilta. Pieni-Valkeisen lampi on osittain rehevöitynyt sekä soistunut länsi- ja etelärannoilta. Lumpeita, ulpukoita ja vesiruttoa havaitsimme suuria määriä lammesta, sekä muita havaittuja kasveja paikka- ja rantakohtaisesti.



Kasvillisuuskartoituksen jälkeen menimme pohjaveden näytteenottopaikalle. Saapuessamme paikalle edellinen ryhmä oli vielä tekemässä omaa työtään, syynä ollen ongelmat aggregaatin toimimisen kanssa. Viaksi havaittiin yhden johdon toimivattomuus. Ongelma ratkaistiin viemällä aggregaatti lähemmäs näytteenottoputkea, jolloin lyhyempi johto riitti.

Kuva 7. Pumppua asentamassa

Kun aggregaatti oli saatu toimimaan suoritimme esipumppauksen edellisen ryhmän kanssa. Esipumppauksen jälkeen edellinen ryhmä teki oman työnsä loppuun, ja aloitimme omamme. Teimme työn eri järjestyksessä kuin työohjeessa neuvottiin aikataulun vuoksi. Ensiksi mittasimme kuinka kauan pumpulta kesti täyttää litran astia vedellä. Teimme tämän testin kolmesti, ja saimme arvot 12,09 s, 12,77 s, ja 12,60 s. Näiden keskiarvo on 12,49 s. Minuutissa pumppu siis pumppaisi (60/12,49) s * 1 l = 4,80 litraa.

Tämän jälkeen poistimme pumpun havaintoputkesta ja odotimme noin 15 minuutin ajan, jonka jälkeen mittasimme pohjaveden pinnankorkeuden mittarilla, joka ilmoitti äänellä, kun se kosketti vedenpintaa. Pinnankorkeudeksi havaitsimme 2,75 m. Havaintoputken korkeudeksi kerrottiin 102,36 m putken huipulla ja 91,45 m putken pohjalla. Näiden tietojen pohjalta laskimme vesipatsaan korkeuden, 102,36 m - 91,45 m - 2,75 m = 8,16 m.

Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella pystymme laskemaan putkessa olevan veden määrän kaavalla A [m3] = pii * (halkaisija/2)^2 * vesipatsaan korkeus. Halkaisijan pituudeksi ilmoitettiin 41mm, joka on 0,041 m. Eli laskutoimitus on A = pii * (0,041 m/2)^2 * 8,16 m = 0,0107732... m3 joka on noin 10,77 litraa.

Pumpulta kestäisi siis 10,77 l / 4,80 l = 2,24 minuuttia pumpata koko havaintoputki tyhjäksi.

Mitattuamme pohjaveden pinnankorkeuden otimme ensimmäisen vesinäytteemme laskemalla näytteenottoputken havaintoputkeen ja nostettuamme sen ylös täytimme astiaa vedellä. Tämä toistetiin kunnes astiassa oli riittävästi vettä, ja merkitsimme astiaan ryhmämme numeron, kellonajan ja päivämäärän. On hyvä huomioida että molemmat ottamamme näytteet olivat sameita. Teoriassa näytteen olisi sopiva olla kirkasta, mutta johtuen edellisen ryhmän toimista vesi sekoittuu ja sameutuu väistämättä.

Kuva 8. Näytteenottoputkea esittelemässä
Otettuamme ensimmäisen vesinäytteen otimme havaintoputkesta kenttämittauksia Hach-mittarilla ja erilaisilla antureilla.
Happipitoisuus: 4,99 mg/l
Lämpötila: 5,9 C
pH: 6,83
Johtokyky: 151,8 us/cm

Lopuksi otimme vielä toisen vesinäytteen näytteenottoputkella ja merkitsimme siihenkin ryhmämme numeron, näytteenottoajan ja päivämäärän.

Comments

  1. Sumusta huolimatta olette löytäneet vesistössä esiintyviä kasveja ja tunnistaneetkin useita. Mitkä näistä tunnistetuista kasveista ovat sellaisia, jotka erityisesti kertovat vesistön kunnosta?

    Laitteet aiheuttavat välillä harmaita hiuksia ja niin tälläkin kertaa. Sähköjohto oli jostakin syystä hajonnut viime käyttökerran jälkeen. Välineiden ja laitteiden kuntoa tuleekin tarkkailla jatkuvasti ettei täysin turhia kenttäreissuja tulisi. Nyt onneksi löydettiin luova ratkaisu ja hommat saatiin tehtyä!

    Esipumppauksen tarkoituksena on poistaa pohjavesikaivosta siellä seisonut vesi siten, että sinne pääsee tulemaan ympärillä olevan pohjavesiesiintymän vettä. Ohjeistuksena on että pumpataan 2-3 kertaa vesitilavuus tyhjäksi tai niin kauan kun vesi on kirkasta. Olette laskeneet oikeellisesti kaivon vesitilavuuden ja (pumpun tuoton huomioiden) tarvittavan pumppausajan, noin 5-8 minuuttia tarvittaisiin pumppaukseen ja tietysti välissä aina kaivon täyttymisen aika tulee odottaa.

    Tämän pohjavesikaivon osalta vesi ei tainnut kuitenkaan kirkastua tuossa ajassa? Kenttähommissa joudutaan taas siis soveltamaan... Siihen tulee aina varautua, kokemuksen kartuttua osaa hakea aina parhaan mahdollisen toimintamallin näihin tilanteisiin.

    Hyvää työtä!

    Teemu

    ReplyDelete

Post a Comment