Ryhmä 6: Ympäristöön tutustuminen

Ympäristöön tutustuminen tapahtuu ennen näytteenottoa sekä kentällä näytteenottohetkellä. Tutustumisen apuna käytetään karttoja ja muita taustatietoja. Tutustuminen ympäristöön aloitettiin perjantaina 7.10.2016 kello 8.46. Aamuinen sää oli aurinkoinen ja kuiva, ilman lämpötila aloitushetkellä oli 4 astetta.


Pieni-Valkeisen valuma-alue on kooltaan noin 0,49 km2. Valuma-alue määritettiin ennen kentälle saapumista ja ympäristöön tutustuminen suoritettiin valuma-alueella. Ympäristö Pieni-Valkeisen valuma-alueella on osittain luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualue on rajattu kuvissa 1 ja 2 vihreällä haka-aidalla ja nimetty kuvassa 2. Kuvaan 2 on merkitty Pieni-Valkeisen tulo- ja lähtöuoma, sekä tutustumisen aikana havaitut uoma ja puro. Puro virtaa luonnonsuojelualueelta Pieni-Valkeiseen toimien näin hyvin pienenä tulouomana. Luonnonsuojelualueen ulkopuolella Pieni-Valkeisen rannan välittömässä läheisyydessä havaittiin myös uoma, jossa vesi ei virrannut mihinkään suuntaan. Uomaan ei tullut vettä mistään, joten päättelimme, että vesi nousee Pieni-Valkeisesta tähän huomaan pinnan ollessa korkealla, esimerkiksi sulamisvesien aikaan. Pieni-Valkeisen lähtöuoma jatkaa matkaansa Iso-Valkeiseen.

Kuva 1. Pieni-Valkeisen valuma-alue on kooltaan 0,49 km2

Kuva 2. Tulo- ja lähtöuoman, puron, uoman ja luonnonsuojelualueen sijainnit Pieni-Valkeisen ympäristössä.



Maastoltaan alue on suurimmaksi osaksi kuusi- ja sekametsää. Alueelta ei löytynyt merkittävää määrää lahopuita, eikä metsä ole kovin vanhaa. Puhtaasta ilmanlaadusta kertovat alueelta löytyvät runsas ja hyvinvoiva sormipaisukarve, keltatyvikarve sekä hankakarve. Myöskin naavaa ja harmaaröyhelöä alueelta löytyi, jotka osaltaan kertovat ilman puhtaudesta.



Kuva 3. Luonnontilainen metsä Pieni-Valkeisen ympäri kulkevan lenkkipolun
varrella luonnonsuojelualueella

Kuva 4. Puhtaan ilman indikaattorit: sormipaisukarve ja keltatyvikarve, harmaaröyhelö, naava, luppo
ja hankakarve


Pieni-Valkeisen lampea kiertää lenkkipolku, joka osaltaan vaikuttaa luonnonvesien kulkuun. Vesien kulkua onkin ohjattu rumpuputkilla. Muuten ympäristö on hyvin luonnonmukainen. Pieni-Valkeisen ranta kasvaa monin osin järviruokoa ja okarahkasammalta, jotka kertovat lammen soistumisesta. Tästä kertoo myös rannan tuntumassa okarahkasammalta kasvavalla alueella leijaileva hapettomuuden tuoksu.


Kuva 5. Pieni-Valkeisen lammen soistumassa oleva ranta

Osaltaan Pieni-Valkeista reunustaa myös asutusalue, joka on pääasiallisesti omakotitaloaluetta. Lähistöltä löytyy myös koulu. Valuma-alueelle asettuva asutus on selkein kuormittava tekijä muuten melko luonnonmukaisessa ympäristössä. Osaltaan lampea kuormittavat myös hule- ja valumavedet. Lammen käyttömuotona toimii lähinnä virkistys lampea ympäröivien lenkkipolkujen puolesta. Pieni-Valkeisen lampeen voi pulahtaa uimaan ja kalastamisen mahdollisuuskin on olemassa, mutta nämä ovat selkeästi vähäisiä aktiviteettejä. Alueen asukkaat kertovat pohjasta nousevan sedimenttiä, joka vähentää lammen käyttöä uima- ja kalastuskäytössä. Asutusalueen tuntumassa ilmansaasteiden määrä on suurempi, tästä kertoo osaltaan asuinalueen lähettyviltä löytyvä seinäsuomujäkälä, joka hyötyy ilmansaasteista.


Kuva 6. Asuinalueen tuntumasta männyn rungolta löytyvä seinäsuomujäkälä hyötyy ilmansaasteista.



Kuopion kaupungin karttapalvelussa löytyy Kantakartta, jossa näkyy myös maastossa havaitut tulouomat.

Comments

  1. Kiitoksia raportista, hienoa kun otitte myös kasvillisuuden tarkasteluun. Olettekin päätelleet lajien kirjosta useita erilaisia asioita lampea ympäröivän luonnon tilasta. Rantakasvillisuudesta ja esiintyvistä vesikasveista voidaan päätella monia asioita pitkäaikaisseurannan avulla (jota nyt ei päästä tekemään). Löysitte lisäksi alueen ilman laadusta kertovia jäkäliä ja muita lajeja, hienoa!

    Kuvat on tosi hienoja ja havainnollisia. Ensi perjantaina koetan tehdä aistinvaraista havainnointia itsekin, jäi mietityttämään miltä hapettomuus tuoksuu...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rikkivedyltä se hapettomuus taitaa haista :)

      Delete
  2. Rikkivedyn hajuun oli joku muukin ryhmä törmännyt tulouoman lähettyvillä. Sitä syntyy kyllä mätänemisessä hapettomissa olosuhteissa, en ajatellutkaan asiaa tältä kannalta. Hyvä huomio!

    ReplyDelete

Post a Comment