Ryhmä 4: Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja Pieni-Valkeisen virtaaman määrittäminen


Pieni-Valkeinen 30.9.

Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi
Tehtävämme oli tutustua kohdelammen ympäristöön karttojen ja maastokäynnin avulla. Ennen maastokatselmusta tutustuimme lampeen karttojen avulla. Kartoista saimme määritettyä valuma-alueen sekä tulo ja lähtöuomat. 

Pieni-Valkeisen valuma-alue

Ylläolevassa kuvassa on määritetty lammen valuma-alue, joka on noin 48 ha. Valuma-alueesta noin yksi viidesosa on rakennettua ympäristöä ja loppu on kuusi- ja sekametsää. Kartan mukaan lampeen tulee yksi tulouoma ja lammesta lähtee myös vain yksi uoma.

Pieni-Valkeisen tulouomat

Maastokatselmuksen suoritimme kauniina syyskuisena aamuna 30.09.2016. Sää oli osittain sateinen ja lämpötila oli 11 astetta. Maastokatselmuksen avulla saimme selville että lampeen tulee myös toinen tulouoma, joka on merkattu viereiseen karttaa sinisellä pallolla. Lisäksi selvisi että kartassa näkyvä tulouoma haarautuu ennen lampeen tuloa. Lammesta lähtee yksi uoma joka laskee Iso-Valkeiseen.

Pieni-Valkeisen lampi on etupäässä virkistyskäytössä. Savonia hyödyntää myös lampea tutkimus- ja koulutuskäytössä. Lampeen kohdistuvat päästöt muodostuvat pääasiassa alueen valuma- ja hulevesistä. Viereisen asuinalueen valuma- ja hulevedet muodostavat pääosan lammen päästöistä.

Asuinalueelta tulevat vesimäärät ovat kyllä katselmuksen perusteella pieniä verrattuna luontaiseen valuntaan joka tulee Puijon jyrkkiä rinteitä pitkin lampeen. Arvioimme lammen nykytilan olevan kohtalainen koska suurin osa lampeen tulevasta vedestä muodostuu luontaisesta valunnasta. Vedenvaihtuvuus oli myös katselmuksen perusteella kohtalaisella tasolla.

Lammen tulo- ja poistouoman virtaaman määrittäminen V-padon ja volymetrisen mittauksen avulla

Pressun asettelua
V-pato täydessä toiminnassa!


Uomien virtaaman määrityksessä käytimme kenttäolosuhteisiin soveltuvaa pressusta rakennettua V-patoa.

Tulouomasta löysimme V-padolle sopivan sijoituspaikan, noin 40 metriä puron yläjuoksua kohti, koordinaatit 6977943N ja 533415E. Pressu V-padon sijoituskohdan täytyy olla uoman reunoilta ja pohjalta kohtuullisen tasainen mutta viettoa on oltava reilusti riittävän virtauksen saamiseksi. 

V-padon uomaan sijoittamisen jälkeen kasasimme hiekkaa pressun reunojen päälle millä yritimme minimoida ohivuotoa. Mittauksen aikana V-padon purkausaukon täytyi olla suorassa kulmassa veden pintaan nähden. Tulouoman pinnankorkeudeksi mittasimme 3 cm.

Virtaaman laskemiseksi käytimme kaavaa


















Lähdimme etsimään poistouomaa
Hei täällä on joku puro!













Sopivan mittauspaikan poistouoman virtaaman mittaukseen löysimme noin 90 metrin päästä lammesta, koordinaatit 6977806N 533745E. Maasto poistouomassa pressu V-padon käyttämiseen oli hiukan haastellisempaa kuin tulouomassa. Poistouoman pinnankorkeudeksi mittasimme 8,5 cm.
Poistouoman mittaustapahtuma

Volymetrinen mittaus
   
Tekniset mittausvälineet toiminnassa
Pieni Valkeisen poistouoman virtaamamittaus suoritettiin uomassa sijaitsevan tienalitusrummun päästä, josta saimme valutettua uoman koko vesivirran hetkellisesti mittausastiaan. Mitta-astiana käytimme styroksista kylmälaukkua, jonka pohjan mitoiksi saimme rullamittaa käyttäen 27,2 cm x 35,1. Mittauksen toteutimme valuttamalla virtaavaa vettä mitta-astiaan tietyn ajan, jonka mittasimme sekuntikellolla.

Toistimme mittauksen viisi kertaa epävarmuustekijöiden pienentämiseksi.
Mittauspaikan koordinaatit olivat 3677830N 533673E.

Tulouomasta ei ollut mahdollista suorittaa volymetristä mittausta kyseisellä mitta-astialla.




Viiden mittauksen keskiarvoksi saimme 2,2l/s.


Tämä uoma ei
soveltunut mittauksiimme
Poistouomasta mitatut tulokset V-padon ja astiamittauksen avulla ovat hyvin samansuuntaisia. V-padolla saimme poistouoman virtaamaksi noin 2,9 l/s ja viiden astiamittauksen keskiarvoksi 2,2 l/s. Tuloksiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä voi olla esimerkiksi mittaajien kokemattomuus, V-patomittauksessa pressun mahdolliset ohivuodot ja astiamittauksessa kellotusten epätarkkuus, myös tulosten lukemisessa voi tulla virheitä. 

7.10. onkin luvassa vesistönäytteenottoa ja siivikointia. Toivottavasti seuraava kerta sujuu yhtä mukavissa merkeissä ilman suurempia ongelmia!

Terkuin, Ryhmä 4

Comments

  1. Valuma-alueen maastokatselmus on aina tarpeen karttatarkastelun lisäksi ja olettekin saaneet vesistön kuormitukseen liittyviä asioita hyvin siinä esille. Lammen rannalla on asutusta, seuraava ryhmä voisi vielä miettiä tuleekohan niistä negatiivista kuormitusta lampeen?

    Virtaamamittausten tulokset vaikuttavat oikean suuntaisilta, vaikkakin eroja V-padon ja volymetrisen mittauksen välillä syntyi. Voisiko yksi epävarmuustekijä olla vedenpinnan korkeuden mittaamisessa tai katsomisessa V-padon purkausaukossa? Sen lukemisessa kannattaa olla tarkka. Kiitos hyvästä ja havainnolliseta raportista.

    ReplyDelete

Post a Comment