Pohjaeläinten tunnistus
Suuntasimme 20.10. koulumme laboratoriotiloihin tutkimaan saamiamme näytteitä pohjaeläimistä. Näyteputket olivat olleet noin viikon ajan labran kylmiössä, odottelemassa syysloman yli tätä tarkastelukertaa. Pohjaeläimet kerättiin yhteistyönä toisen ryhmän kanssa, joten suuntasimme yhdessä innoissamme näyteputkemme saatua mikroskopointihuoneeseen.
Olosuhteet olivat hyvät ja laitteisto toimi moitteettomasti. Tarkoituksenamme oli laskea ja mahdollisesti tunnistaa keräämämme pohjaeläimet. Pohjaeläimet olivat mikroskopointiin hieman liian paksuja, joten tunnistaminen kävi hieman hankalaksi. Ötökät näkyivät mikrokooppiin liitetyssä näytössä pelkkinä siluetteina. Pystyimme kumminkin pääpirteittäin tutkimalla päättelemään yleisen lajin, mihin kukin erilainen ötökkä kuului.
 |
| Kuva 1.Pohjaeläimen tarkastelua mikroskoopilla. |
Alapuolella olevasta taulukosta näkee tunnistetun pohjaeläimen lajin, niiden määrän sekä kyseisen lajin elinympäristön. Löydettyjen pohjaeläinten perusteella voidaan arvioida vesistön laatua ja tilaa.
 |
| Kaavio 1. Tutkimustulokset pohjaeläinten lajeista ja määristä. |
Löytämiemme pohjaeläinten perusteella vesistön tilan arvioiminen ei ole itsessään täysin luotettavaa. Aitosudenkorennon toukka, vesisiira sekä surviaissääsken toukka ovat tavattavissa kaikenlaisissa vesielinympäristöissä ja näistä kaikki sietävät myös huonompaa veden laatua kun taas päiväkorennon toukka on herkkä saasteille ja happamoituneelle vedelle.
Voimme kuitenkin käyttää kyseistä taulukkoa vedenlaadun arvioinnin apuna, kun olemme saaneet tutkittua vesinäytteemme laboratoriossa.
 |
| Kuva 2. Kerätyt pohjaeläimet suurennuslasin alla tarkastelussa. |
Kommentit
Lähetä kommentti