Ryhmä 3. Pohjaeläinten kerääminen ja tunnistus

 Pohjaeläinten kerääminen Tarina-golfin lammella 

Torstaina 8.10. pääsimme ryhmän kanssa keräämään golf-radan keskellä sijaitsevasta pienestä lammesta pohjaeläimiä. Tehtävän tarkoituksena oli tutustua lammen eliöstöön ja selvittää, millaisia pieniä eläimiä sen pohjasta löytyy. Lampi itsessään oli ryhmällemme tuttu aikaisemmasta tutkimuspäivästä, sillä tuolloin mittasimme lammen pH:n, sähkönjohtavuuden, tarkastelimme aistinvaraiset havainnot sekä otimme vesistöstä vesinäytteen. Kohteen koordinaatit ovat: 63 0.3 66 P ja 027 39.661 I. 

Itse lampi sijaitsee TarinaGolfin väylän 17 vieressä ja toimii näennäisesti viereisten väylien valuma-altaana. Lampi on useasta kohdasta kasvillisesti rehevöitynyt ja vesi seisahtunut kohteessa. Lammen pinnalla näytteenottohetkellä oli runsaasti kasviesiintymää. 

Kuva 1. Kohde 12, eliönäytteen keräyspaikka merkitty oranssilla. 

Kuva 2. Lampi mistä pohjaeläimiä kerätään.

Kuva 3. Rehevöitynyt lampi, missä ei virtausta.


Päivi rohkeana ja reippaana yksilönä puki kahluuhousut jalkaansa ja hyppäsi rehevöityneen lammen äkkisyvään rantaan, jonka myötä tietysti upposi reisiään myöten liejuun. Tämän ansiosta pohjan sedimenttiä nousi hienosti pintaan ja pohjaeläimiä saatiin hyvin kerättyä tähän tehtävään tarkoitetulla haavilla. 
Pohjaeläimiä siis kerätään vesistöstä siihen tarkoitetulla haavilla. Ensin valitun vesistön pohjaa myllätään esim. paikallaan kävelemällä, jonka jälkeen haavia liikutetaan pinnan alla ja kerätään irronnut sedimentti. 
Haavin sisältö käsiteltiin tarkasti käsin kuivalla maalla ja kaikki löydetyt pohjaeläimet kerättiin talteen näytepurkkiin. Päivin uhrautuminen ei mennyt hukkaan, sillä saimme kerättyä runsaasti eri lajisia pohjaeläimiä. Tarkastelemme lajikirjoa tarkemmin tulevilla laboratorio- ja mikroskopointi tunneilla.


Kuva 4. Pohjavesieläinten kerääminen haavin avulla.


Kokonaisuudessaan tutkimuspäivä oli onnistunut ja erittäin hauska. Paljon oppia tuli konkreettisesta pohjaeläinnäytteiden keräämisestä, niiden käsittelystä sekä välineistön käytöstä. Myös ymmärrystä, että vesistön pohja on aina mysteeri - vähintään siihen asti, kun sinne humpsahtaa!



POHJAELÄINTEN TUNNISTUS


Suuntasimme 20.10. koulumme laboratoriotiloihin tutkimaan saamiamme näytteitä pohjaeläimistä. Näyteputket olivat olleet noin viikon ajan labran kylmiössä, odottelemassa syysloman yli tätä tarkastelukertaa. Pohjaeläimet kerättiin yhteistyönä toisen ryhmän kanssa, joten suuntasimme yhdessä innoissamme näyteputkemme saatua mikroskopointihuoneeseen.

Olosuhteet olivat hyvät ja laitteisto toimi moitteettomasti. Tarkoituksenamme oli laskea ja mahdollisesti tunnistaa keräämämme pohjaeläimet. Pohjaeläimet olivat mikroskopointiin hieman liian paksuja, joten tunnistaminen kävi hieman hankalaksi. Ötökät näkyivät mikrokooppiin liitetyssä näytössä pelkkinä siluetteina. Pystyimme kumminkin pääpirteittäin tutkimalla päättelemään yleisen lajin, mihin kukin erilainen ötökkä kuului.

Kuva 1.Pohjaeläimen tarkastelua mikroskoopilla. 

Alapuolella olevasta taulukosta näkee tunnistetun pohjaeläimen lajin, niiden määrän sekä kyseisen lajin elinympäristön. Löydettyjen pohjaeläinten perusteella voidaan arvioida vesistön laatua ja tilaa. 

Kaavio 1. Tutkimustulokset pohjaeläinten lajeista ja määristä.











Löytämiemme pohjaeläinten perusteella vesistön tilan arvioiminen ei ole itsessään täysin luotettavaa. Aitosudenkorennon toukka, vesisiira sekä surviaissääsken toukka ovat tavattavissa kaikenlaisissa vesielinympäristöissä ja näistä kaikki sietävät myös huonompaa veden laatua kun taas päiväkorennon toukka on herkkä saasteille ja happamoituneelle vedelle. 

Voimme kuitenkin käyttää kyseistä taulukkoa vedenlaadun arvioinnin apuna, kun olemme saaneet tutkittua vesinäytteemme laboratoriossa.


Kuva 2. Kerätyt pohjaeläimet suurennuslasin alla tarkastelussa. 

Kommentit