Pohjaeläintunnistus/Ryhmä 4
Pohjaeläimet ovat tärkeitä
mittareita vesistön tilan arvioinnissa. Pohjaeläinten määrä ja lajien
esiintyvyys kertovat vesistön tilasta. Vesistön pohjalla elää paljon erilaisia lajeja
à veden tilannetta kuvataan
hyväksi ja jos taas lajistoa on jäljellä vähän, sekä jäljellä olevat lajit
kestävät likaantumista à
vesistön tilaa voidaan kuvata kuormittuneeksi. Pohjaeläimet vapauttavat ravinteita
ja aineita veteen, sillä ne käyttävät ravinnokseen kuollutta eläin- ja
kasviainesta. Pohjaeläimet toimivat myös itse ravintona erilaisille kaloille ja
vesilinnuille. Pohjaeläinten yksi tärkeä tehtävä on myös sekoittaa pohja-ainesta
ja vaikuttaa tätä kautta hapen ja ravintoaineiden liikkumiseen veden
pohjakerroksessa. (Vesi 2026.)
Savonian Ympäristöalan kenttä- ja
laboratoriotyökurssilla 2026 tehtiin pohjaeläintutkimus Tarina Golfin alueen vesistöistä,
jotka antavat suuntaa antavaa tietoa vesistön tilanteesta. Pohjaeläimet
säilöttiin n. 70 % etanoli liuokseen ja mikroskopointi tutkimus, jossa
tunnistettiin pohjaeläinten lajistoa, tehtiin Savonia Ammattikorkeakoulun laboratoriossa.
Ryhmä 4 pohjaeläintutkimuksessa
havaittuja pohjaeläimiä:
1. Surviassääsken toukka
- Surviaissääsken toukat käyttävät
ravinnokseen kuollutta eloperäistä ainesta ja planktonia, ja ne ovat tärkeää
ravintoa petohyönteisille ja pohjakaloille. Osa yli 600 lajista on petoja,
loisia tai vesikasvien lehdenmiinaajia.
2. Purokatka
- Pieni äyriäinen, joka elää
makeissa vesissä, kuten puroissa ja järvissä. Se syö kuollutta eloperäistä
ainesta ja toimii tärkeänä ravintona kaloille. Purokatka osallistuu hajotukseen
ja ravinteiden kiertoon vesistössä.
3. Juotikas
- Vedessä elävä matomainen eläin,
joka liikkuu imukupeillaan. Se syö esimerkiksi pieniä pohjaeläimiä tai imee
verta kaloista ja muista eläimistä.





Kommentit
Lähetä kommentti