Tänään (8.10) meidän kenttätöiden aiheena olivat vedenlaadun mittaukset kenttämittalaitteilla sekä virtaama määrittäminen V-padon avulla. Sää oli sateinen, mutta suhteellisen lämmin.
Mittaushommissa hehhehhee (Talvensaari 2025)
Harjoitus 4 Vedenlaadun mittaukset kenttämittalaitteilla.
1. Veden lämpötila 11,3 celsius astetta, happipitoisuus 7,97 mg/l, pH 6,5 ja sähkönjohtavuus 156 us/cm.
Aikaisemmin 1 näytepisteessä sähkönjohtavuus on ollut lähellä 400 us/cm, kun vesi on seisonut kyseisessä näytteenottopisteessä pidempään. Ero voi selittää aikaisemmin viikolla olleet sateet, jotka kuljettanut hulevesiä eteenpäin kohti tulouomaa.
2. Veden lämpötila 10,2 celsius astetta, happipitoisuus 6,8 mg/l, pH 7,3 ja sähkönjohtavuus 245 us/cm
Viikon aikana on satanut suhteellisen paljon, joka vaikuttaa korkeaan sähkönjohtavuuteen verrattuna näytepiste 1. sadevedet ovat huuhtoneet hulevesiä ja orgaanista maa-ainesta valuma-alueelta tulouomaan.
3. Veden lämpötila 10,6 celsius astetta, happipitoisuus 4,8 mg/l, pH 7,19 ja sähkönjohtavuus 97,4 us/cm
Kolmas näytteenottopiste sijaitsi Pieni-Valkeisen poistouomassa ja sähkönjohtavuutta verrattaessa tulouomaan voidaan huomata arvon pienenevän huomattavasti. Arvon muutosta selittää poistouomalla pienempi sähkönjohtavuus, kun mineraalit laskeutuvat lammen pohjalle (lampi vähän kuin laskeutusallas). Puoli vuotta kestää vedellä vaihtua.
4. Veden lämpötila 10,4 celsius astetta, happipitoisuus 10,41 mg/l, pH 7,21 ja sähkönjohtavuus 96,3 us/cm
Viimeinen näytteenottopiste sijaitsi Iso-Valkeisen tulouomassa, jossa vesivirtaa huomattavasti nopeammin, kuin Pieni-Valkeisen puolella, joka selittää alhaisen sähkönjohtavuuden, kun vesi vaihtuu hyvin lyhyessä ajassa.
![]() |
Näytteenottopisteet numerojärjestyksessä (Talvensaari 2025) |
Harjoitus 5 Virtaaman määrittäminen V-padon avulla
Määritettiin virtaama pienuomasta V-padon avulla. Asetettiin pressu V-pato uomaan siten, että uomassa virtaama vesi virtasi padon läpi. Muokattiin uoman pohjaa ja reunoja lapiolla siten, että vesi pääsee virtaamaan padon läpi. Varmistettiin, että padon metallinen purkausaukko oli suorassa kulmassa veden pintaan nähden.
Ensimmäinen mittauspiste sijaitsi Pieni-Valkeisen tulo-uomassa. Toinen mittauspiste sijaitsi Pieni-Valkeisen poisto-uomassa, jossa vesi virtasi huomattavasti nopeammin, kuin tulo-uomassa.
Volymetrinen mittaus mitattiin mittalasin ja sekuntikellon avulla. V-pato mittauksen laskennassa käytettiin purkausaukossa olevaa mitta-asteikkoa.
Mittauspiste 1
V-pato
𝑄 = 8/15 ∙ 𝑐 ∙ √2 ∙ 𝑔 ∙ ℎ 5/2
Virtaama: 0,11 l/s
Volymetrinen
ml: 800 ml
s: 41,49 s
Virtaama: 0,019 l/s
V-pato mittauspisteessä 1 (Miettinen 2025)
Mittauspiste 2
V-pato
𝑄 = 8/15 ∙ 𝑐 ∙ √2 ∙ 𝑔 ∙ ℎ 5/2
Virtaama: 0,31 l/s
Volymetrinen
ml: 1000 ml
s: 5,5 s
Virtaama: 0,182 l/s
V-pato mittauspisteessä 2 (Talvensaari 2025)
Harjoitustyö onnistui ilman suurempia ongelmia. Saatiin molemmista uomista mitattua niiden virtaamat, kirjattiin tulokset ylös ja laskettiin uomien virtaamat. Mittaustulosten epävarmuustekijöinä olivat mm: vedessä kelluvat lehdet, jotka tukkivat V-padon purkautumisaukon sekä se, ettemme millään saaneet kaikkea vettä virtaamaan padon läpi, vaan vesi virtasi myös padon alta ja sivuilta hieman ohi.
Kommentit
Lähetä kommentti