Valuma-alueen maastokatselmus ja ympäristön havainnointi
Torstaina 10.10.2024 oli ryhmämme viimeisen kenttätyön aika ennen lomaa. Loman jälkeen Pieni-Valkeiselle mennään tekemään enää pohjavesinäytteenotto.
Viimeisenä tehtävänä ryhmällämme oli valuma-alueen maastokatselmus ja ympäristön havainnointi. Tämä olisi ollut hyvä tehdä kurssin alussa, ensimmäiseksi ennen muiden kenttätöiden tekoa, mutta harmillisesti tämä jäi ryhmällämme viimeiseksi tehtäväksi.
Ennen maastoon menoa olimme tutkineet aluetta karttakuvista sekä hakeneet tietoa netistä. Paikan päällä lähdimme tutkimaan Pieni-Valkeisen ympäristöä. Keli oli sateinen ja viileä, lämpötilan ollessa noin 6 astetta ja kosteuden 94 %. Muutamat viime päivät ovat olleet jopa myrskyisiä ja katselmuksen aikana tuuli oli edelleen melko voimakasta, noin 6 m/s. Myös tuulenpuuskia oli, puhelimen mukaan jopa 12 m/s.
Pieni-Valkeisen pinta-ala on noin 2,6 hehtaaria. Sen valuma-alueen pinta-alaksi saimme VALUE -työkalun avulla noin 58 hehtaaria (kuva 1 ja 2).
Ympäristön muodot näyttivät kartta-aineiston mukaisilta. Pieni-Valkeisen rehevöityminen voisi mahdollisesti aiheuttaa muutoksia esimerkiksi ilmakuviin ja sitä kautta kartta-aineistoon, mutta suurempia muutoksia tai epäselviä kohtia ei alueella näkynyt.
KUVA 1. Pieni-Valkeisen valuma-alue kartalla (VALUE)
KUVA 2. Pieni-Valkeisen valuma-alueen koko (VALUE)
Valuma-alueen ympäristö on pääosin sekametsää. Alueen luontoa tutkiessamme eteemme osui myös myrskyssä kaatunut puu (kuva 3), joka hieman vaikeutti matkamme jatkamista.
Pieni-Valkeisen länsipuolella, johon vesi ja ravinteet valuma-alueelta laskevat, maasto on kosteaa jopa soista (kuva 4).
KUVA 3. Alueen luontoa ja kaatunut puu (Unkuri 2024)
KUVA 4. Kosteaa, soista maastoa (Unkuri 2024)
Valuma-alueella on rakennettua ympäristöä kuten asuinrakennuksia, koulu ja Pieni-Valkeisen uimaranta (kuva 5). Uimaranta tarjoaa virkistyspaikan uimisen merkeissä alueen asukkaille. Lampi on myös vapaakalastus käytössä. Lisäksi alueella on luonnonsuojelualue ja siellä kulkee luontopolkuja- ja ulkoilureittejä (kuva 6). Ulkoilureittien varrelta voi löytää opastetauluja, joissa kerrotaan esimerkiksi alueen luonnosta ja historiasta (kuva 7).
KUVA 5. Pieni-Valkeisen uimaranta (Unkuri 2024)
KUVA 6. Ulkoilureittejä (Unkuri 2024)
KUVA 7. Tietoa alueen suojelualueista ja kivilajeista (Unkuri 2024)
Myös ihmisten tekemiä istutuksia (kuva 8) löytyy, sillä alue toimii elinympäristönä liito-oraville. Alueelle istutetaan kotoperäistä metsähaapaa. Tavoitteena on tukea liito-oraville soveltuvan elinympäristön kehittymistä (kuva 9).
KUVA 8. Istutuksia (Unkuri 2024) KUVA 9. Tiedotus liito-oravista (Unkuri 2024)
Pieni-Valkeisen tulouoma sijaitsee lammen länsiosassa. Alueella on huomattavissa myös muita uomia, joiden kautta lampeen tulee valumia. Lammen luoteispuolelle laskevaan ojaan on myös johdettu hulevesiviemäri. Kuvassa 10 on esitettynä suurimpien uomien sijainti kartalla.
KUVA 10. Suurimpien uomien sijainti kartalla (Hämäläinen 2024)
Katselmuksen aikaan tulouomassa (kuva 11) sekä muissa havaituissa uomissa vesi oli hyvin korkealla luultavasti aiemmin olleen myrskyn takia.
KUVA 11. Pieni-Valkeisen päätulouoma (Unkuri 2024)
Pieni-Valkeisen poistouoma (kuva 12) sijaitsee lammen itäosassa. Siellä olevan ojan kautta vedet laskevat Iso-Valkeisen länsiosaan.
KUVA 12. Pieni-Valkeisen poistouoma (Unkuri 2024)
Lammen vedenlaatu on tyydyttävä ja se on järvityypiltään runsaskalkkinen. Lammen ravinnepitoisuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan, talvella vesi on huonolaatuisempaa kuin kesällä. Talvisin koko vesi on lähes hapetonta. Lammen sedimentin biologinen hapenkulutus on korkeaa, joka kertoo voimakkaasta sisäisestä kuormituksesta. Kevättalvisin esiintyy runsaita sinileväkukintoja. Ulkoinen kuormitus lammessa on pientä, mutta esim. johdetut hulevedet ja ympärillä oleva rakennettu alue aiheuttavat ylimääräistä kuormitusta lammelle. Suurinta kuormitusta lammelle aiheuttaa kuitenkin sen sisäinen kuormitus.
Lähteet:
Comments
Post a Comment