Kuva 1. Pieni-Valkeinen |
Tehtävä 5: Virtaaman mittaaminen V-padon ja volymetrisen
menetelmän avulla
Tehtävänä oli mitata Pieni-Valkeisen tulo- ja poistouomien
virtaukset Thompsonin V-padon ja volymetrisen menetelmän avulla. Tehtävä
aloitettiin tutustumalla välineistöön, jonka jälkeen lähdettiin etsimään
sopivaa paikkaa V-padolle poistouoman varrelta.
V-pato oli tarkoitus asentaa niin, että padon pohjana
toimiva pressu ohjaisi kaiken uomassa virtaavan veden metallisen purkausaukon
läpi (kuva 2). Pressu asetettiin uoman reunoille ja pohjalle tiiviisti
käyttämällä hiekkaa ja kiviä (kuva 3). Padon purkausaukko oli kohtisuorassa veden
virtaamaan nähden.
Kuva 2. V-pato |
Kuva 3. V-padon asennus |
Kun pato oli saatu asennettua, luettiin veden pinnankorkeus purkausaukon mitta-asteikolta. Poistouoman pinnankorkeudeksi saatiin 5 cm. Poistouoman kohdalla arviolta 5 % vedestä pääsi rakennetun padon ohi. V-padon asennus toistettiin tulouomalla. Tulouoman virtaus oli hyvin hidas, joten pinnankorkeudeksi saatiin vain 0,5 cm (kuva 5). Tulouoman ohivirtaamaksi arviointiin 20 %. Pinnankorkeuden avulla saadaan laskettua uoman virtaama alla olevaa kaavaa käyttäen (kuva 4).
Kuva 4. Virtaaman laskukaava |
Kuva 5. Tulouoma |
Volymetrinen mittaus:
Volymetrisellä mittausmenetelmällä
virtaaman määrittäminen tapahtuu tunnetun tilavuuden ja täyttymisajan avulla. Välineinä
käytettiin sekuntikelloa ja isoa mitta-astiaa (kuva 6).
Kuva 6. Mitta-astia |
Mitatut tulokset taulukoitiin ja laskettiin virtaama Q yksikössä l/s. Lopullinen tulos laskettiin keskiarvona yksittäisistä mittaustuloksista. Tulouomasta saadut ja lasketut tulokset on esitetty taulukossa 1 ja poistouoman tulokset on esitetty taulukossa 2.
Aloitettiin maastokatselmus kävelemällä lammen ympäri vastapäivään. Lammen eteläpuolelta havaittiin ainakin kaksi muuta tulouomaa, päätulouoman lisäksi (kuva 7). Poistouoma on lammen itäpuolella. Lammen poistouoma johtaa Iso-Valkeiseen.
Kuva 7. Pieni-Valkeinen ja sen tulouomat |
Lammen valuma-alueelle kuuluu luonnontilaista suojeltua
kuusimetsää, sekametsää ja uusia haapaistutuksia (kuvat 8 ja 9). Metsissä pohja
on kangasmaista sammaleista kangasmaastoa. Maastossa on myös ulkoilureittejä ja
polkuja, jotka ovat aktiivisessa käytössä.
Kuva 8. Valuma-alueen metsää |
Kuva 9. Luonnonsuojelualue |
Comments
Post a Comment