Ryhmä 3: Kenttämittaus ja näytteenotto

Kuva 1. Mittaus- ja näytteenotto pisteet Pieni- ja Iso-Valkeisella.

 

Näytteenotto 

 

 

Tuona lokakuisena aamuna, sää oli kostea ja pilvipeite rakoili matalapaineen liikkuessa ohitse. Pientä utua oli havaittavissa Puijonsarven yllä. Näytteenoton aikana lämpötila lähenteli 9 °C ja luoteistuuli oli noin 2 m/s.

Ryhmä 3 toteutti tiistaina 3. lokakuuta 2023 pintavesinäytteenottoja Pieni-Valkeisesta. Tehtävänä oli ottaa kolme vesinäytettä pintavedestä. Näytteenottopaikat olivat Pieni-Valkeisen poisto- ja tulouoma sekä Iso-Valkeisen tulouoma, joka on Pieni-Valkeisen laskuoja.

Näytteet otettiin klo 10:00-10:30 välisenä aikana, joita otettiin kolme kappaletta. Mittaukseen tarvittiin jatkovarrellinen teline näytteenottopullolle, näytepullot sekä merkintää varten teippiä ja tussi. Näytteisiin tuli merkitä päivämäärä ja kellonaika, ryhmä sekä näytteenottopaikka. 

Näytteenottoa varten pullo huuhdeltiin näytteenottopaikasta otetulla vedellä. Pieni-Valkeisen tulouomalla, joka oli ensimmäinen näytteenottopaikka, huuhteluvesi kaadettiin takaisin järveen. Toisella ja kolmannella paikalla huuhteluvesi muistettiin kaataa rantaan. Muutoin näytteenotto sujui hyvin, eikä ylimääräisiä kontaminaatioita tullut. Näytteet pakastetaan, joista analysoidaan fosfori, typpi, kiintoainepitoisuus sekä pH myöhemmin.

Näyte 1: Pieni-Valkeisen tulouoma

Näytteenottopaikkaa ympäröivää aluetta voisi kutsua kosteikoksi, sillä kantavaa ranta-aluetta ei ole. Ranta-alue on vettynyt, jossa on luhtaisuuteen viittaavia kasveja; mm. suovehkaa, pilliluikkia sekä rahkasammalta. Tulouoma-alueella kasvoi myös pajukkoa. Suovehka on runsasravinteisen alueen kasvi. Lammen vesikasveina oli havaittavissa lummetta sekä osmankäämisukuun kuuluvaa palpakkoa. Uomaan oli muodostunut runsas lehtipeite tippuneista puunlehdistä. Haju uoman läheisyydessä oli voimakkaan kananmunainen. Vesi oli silmähavaintojen perusteella ruskeaa ja näytepullossa suht’ kirkasta mutta kellertävää.

Näyte 2: Pieni-Valkeisen poistouoma  

Poistouoman alueen vesi oli hieman kirkkaampaa verrattuna ensimmäiseen näytteenottopaikkaan. Hajua alueelta ei tullut. Lammen pohja oli samanlainen kuin ensimmäisen kohteen osalta. Lievää ja samantyyppistä vesikasvillisuutta oli myös havaittavissa toisessa kohteessa. Rantaolosuhteet olivat kuivemmat kuin tulouomalla, eikä rantakasvillisuuskaan ollut samanlaista.

Näyte 3: Iso-Valkeisen tulouoma

Silmämääräisesti katsottuna kohteessa oli hiekkapohja, joka kantoi. Vesi oli huomattavasti kirkkaampaa Iso-Valkeisen puolella verrattuna Pieni-Valkeiseen. Huomattavia hajuja ei havaittu, ainoastaan hetkellistä lievää kananmunamaista hajua. Vesikasveja ei ollut juurikaan näytteenottoalueella lammessa, muutamia suovehkoja lukuun ottamatta. Rannalla kasvoi mm. tervaleppää sekä Polypodiales -lahkon kuuluvia kasveja.

Kenttämittauksien suorittaminen

Kenttämittaukset suoritettiin samoista pisteistä kuin näytteenotot siten, että olemme uoman kohdalla mutta selkeästi jo lammen puolella, jotta emme mittaa pelkästään uomassa olevan veden ominaisuuksia. Pisteet on esitetty kuvassa 1, missä piste 1 on Pieni-Valkeisen tulouoma, piste 2 sen lähtöuoma ja piste 3 Iso-Valkeisen tulouoma. Suoritettavat mittaukset olivat lämpötila, pH, sähkönjohtavuus sekä happipitoisuus. Nämä saatiin mitattua yhdellä laitteella eli HACH Multi meter -mittalaitetta. Lämpötila otettiin kunkin sensorin mittaamana ylös ja niistä laskettiin keskiarvo. 

 

 

Tulokset:

 

Veden lämpötila oli mittauspisteestä riippumatta hyvin samanlainen. Selkein ero on Pieni- ja Iso-Valkeisen sähkönjohtavuuksissa, sillä Iso-Valkeisen tulouoman tulos oli Pieni-Valkeista suurempi. Voi olla, että Iso-Valkeiseen tulee jostain kohtaa enemmän suolapitoisia hulevesiä, jotka ei tule Pieni-Valkeisen kautta. Lisäksi on mahdollista, että mittauskohdassa Iso-Valkeisella on mitatessa lammen pohjasta ironnut jokin määrä pohjamutaa tms., mikä on kasvattanut mitattua tulosta. Huomoitavaa on myös erot pH:ssa, sillä pisteessä Tulouoma 1 se on muita pisteitä korkeampi.