Ryhmä 3: "Vaaitusta, volymetristä mittausta ja V-patoa"

Ryhmä 3: Eetu Repo-Laitinen, Mirva Liimatta, Marju Seppänen, Iitu Lähdesmäki, Kaisa Hakkarainen ja Birgitta Autio.

Kulttuuritekoja on monia mutta vanha vaaituskoje on varmasti eräs sellainen.

Ryhmä 3 mittasi tiistaina 19.9.2023 Pieni- ja Iso-Valkeisen pinnankorkeudet vaaitsemalla - lyhyesti siis hyödynsimme tunnettujen pisteiden korkeusasemaa lampien vedenpinnan korkeuden määrittämiseksi. Pidemmän selostuksen vaaittamisesta ja itse vaaituskojeesta voisi innokas ihminen tehdä - ja siksi niin teenkin:

Vaaitus suoritetaan optisen laitteen, vaaituskojeen, läpi tähystämällä latassa näkyvää mitta-asteikkoa, jolloin tuntemattoman pisteen korkeusasema saadaan vertaamalla tunnetun pisteen korkeusasemaa, siis korkeuseroa. Laitteisto tasataan kolmijalan perusteellisella asentamisella ja kojeen omia säätöruuveja säätämällä, jolloin kahden pisteen väliä tähystäessä katsotaan vaakasuoraa tähtäyslinjaa. Tällöin latasta saadut lukemat ovat kansankielisesti vertauskelpoiset. Voidaan siis ajatella, että tunnettu korkeusasema siirretään tähystämällä tuntemattomalle pisteelle, mistä yksinkertaisella laskutoimituksella saadaan laskettua meidän tapauksessamme siis lammen vedenpinnan korkeus. N2000-korkeusjärjestelmässä.

Pieni-Valkeisen äärellä kadulla sijaitsee kaivonkansi. Se ei ole aivan merkityksetön, sillä eräät hyvin avuliaat ihmiset ovat määrittäneet sille korkeusaseman, jota hyödynsimme mittauksessamme. Sen koordinaatit ovat (X: 533664,086 Y: 6977842,985) ja sen korkeusasema +99,064 m. 

Taaksepäin, eli tunnettuun aloituspisteeseen tähystämällä latan lukemaksi saatiin 1,57 m ja lammen rantaviivasta latasta saatiin lukema 3,44 m. Tällöin vedenpinnan korkeusasemaksi saadaan laskemalla +99,064 m + 1,57 m - 3,44 m = + 97,194 m.

 

Pieni-Valkeisen purku-uoman läheisyydessä vaaituksen valmistelua. (Hakkarainen, 2023)

    

Pieni-Valkeisen kaivonkannella latan kanssa seisomista. (Lähdesmäki, 2023)

 

Mittaukset toistettiin Iso-Valkeisen rannalla ja sieltä, oikean kannon eli tunnetun korkeusaseman löydyttyä, saatiin seuraavat tulokset:  +91,781 m + 0,755 m - 2,9 m = +89,636 m. 

Karttaohjelmasta tarkistettuna Iso-Valkeisen korkeus olisi +89,4 m ja Pieni-Valkeisen 97,1 m. Näiden perusteella mittaukset on hyvinkin oikeelliset.

Iso-Valkeisen rannassa mittaaja latan kanssa. (Liimatta, 2023)

 

Mittauslaitteiston karkeaa säätämistä oikeaan suuntaan. (Lähdesmäki, 2023)

Virtaaman mittaaminen v-padon ja volymetrisen menetelmän avulla.

Mikäli upotus ei näy, linkki youtubeen: https://youtu.be/kr2dmxvfGSI

Kokosimme vlogiin ensimmäisen kenttäpäivän tunnelmia virtaaman mittauksesta. Alla vielä kootusti mittaustulokset ja pohdintaa tulosten oikeellisuudesta.

Tulokset

V-pato, tulouoma

Tulouomassa vesi nousi 3 cm korkeudelle v-padon mitta-asteikolla. Laskukaavaa käyttämällä saimme tulouoman tulokseksi v-padolla 0,21 l/s. Viiden prosentin arvioitu ohivalunta huomioon otettaessa virtaama olisi 0,22 l/s.

V-pato, poistouoma
Poistouomassa vesi nousi 9 cm korkeudelle v-padon mitta-asteikolla. Tulokseksi saimme v-padolla 3,33 l/s ja 5% ohivalunta huomioon otettaessa tulokseksi saadaan 3,50 l/s . 

Volymetrinen menetelmä, poistouoma

Kokeilimme volymetristä menetelmää v-padon avulla poistouomassa. Poistimme yhden huomattavasti poikkeavan tuloksen keskiarvon laskennasta, jolloin lopullinen tulos on laskettu neljän mittauksen keskiarvosta. Saimme tulokseksi 2,71 l/s ja jos otamme huomioon v-padon 5% ohivalunnan, tulos on 2,85 l/s.

Tulosten oikeellisuus

Kommentoimme vlogissa mittausten epävarmuustekijöitä ja mahdollisia virhelähteitä. Saamamme tulokset vaikuttavat järkeviltä verrattuna aikaisempien vuosien mittauksiin ja tulo- ja poistouoman virtaamat suhteutuvat toisiinsa. Tulouoman virtaama oli huomattavasti hiljaisempi kuin poistouomassa. Menetelmillä saadaan suuntaa antavia tuloksia.