Ryhmä 2 Siivikointi ja vedenlaadun kenttämittaukset

 

Siivikointi

Saavuimme Pieni-Valkeiselle noin 8.15. Keli oli pilvinen ja hieman tuuleksi ja asteita oli noin +12°C. Aloitimme ensimmäiseksi siivikoinnin. Mittausvälineinä meillä toimi koottava SEBA Mini Current Meter M1 siivikko, rullamitta, sekuntikello sekä muistiinpanovälineet. Aloimme tutkimaan poistouomasta sopivaa mittauskohtaa ja meille valikoitui melko helposti noin 100 cm leveä, hiekkapohjainen avoin kohta. Teemu kävi vielä hyväksymässä kohdan. Jaoimme uoman neljään osaan, josta mittaukset suoritettiin. Näistä mittauksista laskettiin keskiarvo, jotta saisimme koko uoman virtaaman mahdollisimman edustavasti.

Alla on hieman hämmentävän näköisiä kaavoja, joilla virtaama saadaan laskettua, mutta yksinkertaistettuna;

1.      Laske uoman poikkileikkaus ja jaa uoma samankokoisiin osioihin. Meillä uoman mitta oli 100 cm ja se jaettiin 10 cm paloihin.

2.      Laita siivikko veteen, laita sekuntikelloon 30 sekuntia ja laske montako kertaa siivikon ropeli pyörähtää ympäri.

3.      Laske virtausnopeus (ensimmäinen kaava) eli lisää valmiiseen kaavaan n:n kohdalle, kuinka monta kierrosta laskit.

4.      Laske siivikointi alueen pinta-ala, eli mistä syvyydestä mittaus on suoritettu x kuinka leveä siivikonti alue on. Meillä syvyydet vaihtelivat 4–7 cm välillä ja leveys pysyi 10 cm vakiona.

5.      Sijoita virtausnopeus ja pinta-ala valmiiseen kaavaan ja saat virtaaman.

6.     Qtot meinaa lopullista keskiarvoa laskuista ja näin ollen kertoo virtaaman, joka on ilmoitettu l/s. Meillä tämä luku oli poistouomassa 0,87 l/s.

7.      Toista vaiheet 1–6 tulouoman kohdalla niin saat tulouoman virtaaman, joka meillä oli 0,62 l/s.

                                                          

Kuva 1 Poistouoman siivikointi (Tikkanen 2023)

Kuva 2 Tulouoman siivikointi (Tikkanen 2023)

Jouduimme muokkaamaan molemmissa kohdissa uoman rakennetta, jotta saamme tehtyä mittaukset. Hiekkapohjaa oli helppo hieman myllätä kumpparilla ja samalla siirsimme mahdolliset lehdet ja risut pois edestä. Mittaussyvyys ei ollut kummassakaan ihanteellinen, eli 2/3 pohjasta vaan jouduimme laittamaan siivikon pohjaan saakka. Virtaama oli aika heikkoa silmämääräisestikin.

 Epävarmuustekijöinä mainitsisin juurikin oikean mittauskohdan löytämisen kun virtaaman oli heikkoa ja pohjaa joutui mylläämään. Myös mittatikun käyttö ei välttämättä ollut kovin tarkkaa vaan vähän sinnepäin. Siivikkoa oli yllättävän vaikea pitää paikallaan, että laskija sai laskettua kierrokset, joten se on varmasti hieman heilunut eikä pysynyt kohdillaan.

Muuten uskon että mittaukset onnistui, koska tulokset ja silmämääräinen arviointi on samankaltaisia.

Kuva 3 Koordinaatit siivikointipaikoista. Vasemmalla tulouoma ja oikealla poistouoma. (Tikkanen 2023)

Tässä vielä pari kuvaa piristämään ennen kuin aihe vaihtuu kenttämittauksiin.

Vasemmalla tulouoman mittauspaikka ja oikealla poiatouoman (Tikkanen 2023).

Tulouoman ja poistouoman poikkileikkauskuvat (Tikkanen 2023).

Vedenlaadun mittaukset

Siivikoinnin jälkeen lähdimme tekemään vedenlaadun mittauksia kenttämittalaitteilla. Laitteena meillä toimi HACH Multi Meter -laite. Itse työn suorittaminen oli aika simppeliä;

1.      Etsi mitattava paikka

2.      Käynnistä laite. Ota pH -mittari kalibrointinesteestä ja heitä anturi veteen. Heitä myös johtokykymittarin anturi veteen ja vaihda pää vielä lopuksi happipitoisuusanturiin. Nämä mittaa myös samalla tarvittavan lämpötilan.

3.      Odota mukavassa asennossa pH:n asettumista, joka meillä kesti noin 15 min kun muut tulokset olivat valmiita noin 5 minuutin jälkeen.

4.      Tee aistinvaraiset havainnot.

5.      Ota anturit vedestä, laita pH -anturi kalibrointinesteeseen ja pakkaa tavarat seuraavaa paikkaa varten.

6.      Toista tämä vielä kaksi kertaa.

 

Kuva 4 Mittaustulokset (Tikkanen 2023)

Kuva 5 Mittauspaikat (Tikkanen 2023)

Aistinvaraisista havainnoista sen verran että vesi oli kaikkialla hajutonta. Pikku-Valkeisen poistouomassa ei juurikaan virrannut mutta vesi oli kirkasta ja pohjassa näkyi muutamia lehtikasoja. Iso-Valkeisen tulouomassa vesi virtasi, oli kirkasta, eikä lehtiä juurikaan näkynyt.

Pikku-Valkeisen tulouoma puolestaan oli likaisen näköistä, virtaamaa ei ollut, pohja upotti noin 15 senttiä sellaista lällyä johon ei halua pudota ja kohta oli muutenkin vähän huonokuntoisen näköinen. Se selittänee johtokyvyn pomppaamisen siinä kohdassa.

Muuten tulokset vaikuttavat ihan varteenotettavilta aistinvaraisiin havaintoihin verrattuna. Epävarmuustekijöitä olivat tässäkin paikan valinta sekä pH -mittaria olisi pitänyt jaksaa odottaa kauemmin, kun raukka on vähän hidas. Koordinaatit vähän heittivät kännykässä niin vähän korjailin niitä tuohon karttaan.

Kuva 6 Mittauslaite ja poistouoman mittaukset. (Tikkanen 2023)

Kuva 7 Tulouoman lälly (Tikkanen 2023)