Tällä kertaa ryhmämme harjoitustöinä oli veden laadun
mittaukset kenttämittalaitteilla sekä virtaaman määrittäminen siivikoimalla.
Päivä oli harmaa ja sateinen, eikä lämpötilaa ei muistettu kirjata ylös. Omat haasteensa päivälle aiheutti myös kahden ryhmän jäsenen sairastelu, jonka vuoksi töitä oli tekemässä vain yksi henkilö.
Päivä aloitettiin veden laadun mittauksilla, joka tehtiin HACH Multi Meter -mittalaitteella. Kyseisellä laitteella voidaan antureita vaihtamalla mitata vedestä useita eri ominaisuuksia, ja tässä harjoituksessa mitattiin pH, johtokyky, happipitoisuus sekä lämpötila.
Näytteiden ottopaikat. Kuva muokattu google mapsista. |
Ensimmäinen kohde oli Pieni-Valkeisen
poistouoma jonka mitatut arvot olivat:
pH: 8.16
Johtavuus: 91.1 µS/cm
Happipitoisuus: 6.64 mg/l
Lämpötila: 8.7 ℃
Seuraava mittauspaikka oli Iso-Valkeiseen johtavan uoman suu.
Mittauksen tulokset olivat:
pH: 8.64
Johtavuus: 90.9 µS/cm
Happipitoisuus: 10.8 mg/l
Lämpötila: 7.9 ℃
Viimeiset mittaukset tehtiin Pieni-Valkeisen tulouomalla. Mittauksen
tulokset olivat:
pH: 7.68
Johtavuus: 189.1 µS/cm
Happipitoisuus: 9.57 mg/l
Lämpötila: 6.5 ℃
Tuloksia vertailemalla voidaan päätellä, että Pieni-Valkeisen
tulouomassa lampeen kulkeutuu johtavuutta nostavia aineita, jotka jäävät
lampeen mahdollisiksi ravinteiksi kasveille. Lammen pohjoispuolella sijaitsevan
asuinalueen hulevedet johdetaan tähän tulouomaan, joten muita mittauspisteitä
korkeampi johtavuus on todennäköisesti peräisin näistä hulevesistä.
Iso-Valkeiseen johtavan uoman mittauksen pH-arvo on hieman
korkea verrattuna yleisiin suomalaisiin luonnonvesiin normaalin pH:n ollessa 6,5–8.
Mikäli mittaukset olisi tehty kesällä, uomien virtaukset olisivat voimakkaampia
ja arvot voisivat olla aivan erilaisia, joten kovin tarkkoja johtopäätöksiä
veden laadusta ei voi tehdä yhden mittauskerran perusteella.
SIIVIKOINTI
Seuraavaksi siirryttiin virtaaman määrittämiseen
siivikoimalla. Tähän tarvitaan sekuntikello, rullamitta, muistiinpanovälineet
sekä tietysti itse mittalaite: SEBA Mini Current Meter M1.
Mittalaitteessa on siivet joiden pyörimistä mittaamalla
voidaan laskea kyseisen kohdan virtausnopeus. Sopivan mittauspaikan valinta ja
mittalaitteen asettelu on tärkeää, jotta saatu tulos vastaa todellista virtausta.
Siipien pyörimistä laskettiin puolen minuutin ajan ja tästä laskettiin, montako
täyttä pyörähdystä sekunnissa tapahtuu. Laskun tulos sekä kaksi
mittalaitekohtaista vakiota k & D sijoitetaan alla olevaan kaavaan, joka
antaa tulokseksi virtaaman:
V = k * n + D
V = virtausnopeus, m/s
k = siiven hydraulinen nousu, m (0,2591)
n = siiven kierrosmäärä, krt/s
D = siivikkovakio (0,005)
Ensimmäinen siivikointipaikka oli Pieni- ja Iso-Valkeisen
välinen puro, lähellä Iso-Valkeista. Hyvää mittauskohtaa oli hankala löytää,
mutta lopulta löytyi noin 50 cm leveä kohta jossa oli riittävästi syvyyttä,
mutta pohjan muodosta johtuen tästä sai tehtyä vain yhden mittauksen toisen
reunan ollessa liian matala.Hahmotelma ensimmäisestä siivikointipaikasta.
Siivet pyörivät ympäri 8 kertaa 30 sekunnin aikana. 8 / 30
= 0,2667.
0,2591 * 0,2667 + 0,005 = 0,0741
V = 0,074 m/s.
Seuraavaksi siirryttiin Pieni-Valkeisen tulouomalle tekemään
mittaus. Sielläkin oli hankaluuksia löytää sopiva mittauspaikka, mutta lopulta
löytyi kohta mistä sai tehtyä 2 mittausta. Ensimmäinen tulos oli 17 pyörähdystä
30 sekunnissa, toinen 11.
17 / 30 = 0,5667
0,2591 * 0,5667 + 0,005 = 0,1518
V1 = 0,152 m/s
11 / 30 = 0,3667
0,2591 * 0,3667 + 0,005 = 0,1000
V2 = 0,1 m/s
Mittauspaikkaa edelsi purossa pieni mutka ja toinen
mittauskohta oli myös hieman matalampi kuin ensimmäinen, joista johtuen virtaama
oli mahdollisesti hieman pienempää. Ensimmäisen mittauskohdan syvyys oli n. 12 cm, toisen n. 10 cm.
Hahmotelma toisesta mittauspaikasta. |
Virheitä siivikoinnissa voi syntyä epäedustavan mittauspaikan valinnasta sekä siipien pyörinnän laskennassa. Yksin työskentely saattoi myös vaikuttaa mittauksen laatuun. Toivottavasti ensi kerralla on taas koko ryhmä paikalla, kun teemme viimeiset kenttäharjoitukset.
Comments
Post a Comment