Ryhmä 4: Pohjavesinäytteenotto ja kasvillisuuskartoitus 5.10.2021

 

Pohjavesinäytteenotto

Tänä tiistaisena lokakuun aamuna oli pilvistä, +7 °C ja sateen mahdollisuuden uhalla lähdimme kokoontumispaikalta 4. vuosikurssin opiskelijan Eeva Saarelaisen kanss. Kannoimme mukanamme näytteenottovälineet. Ensimmäisenä silmäilimme hieman pohjavesiputken ympäristöä ennen kuin rupesimme hommiin. Aloitimme käyttämällä eräänlaista mittanauhaa, jonka päässä on hälyttävä anturi, kun se osuu vedenpintaan. Näin saimme pinnankorkeuden selvitettyä. Vedenpinnan korkeus oli 2,44m putken päästä.

Seuraavaksi laskimme vesipatsaan koron:

 

Vesipatsaan korkeus = putken pään korkeus - mitattu vedenpinnankorkeus - putken alapään korkeus

 102,67 - 2,44- 94,67 = 5,56

 

Ja pohjavesiputken vesitilavuuden:

 

A=  * r^2 * vesipatsaan korkeus

  * (0,052/2)^2 * 5,56 = 11,81

 

Pumppasimme akkukäyttöisellä pumpulla pohjavettä aluksi vain hieman, jotta pystyimme näkemään onko pohjavesi sameaa vai kirkasta. *Koska se oli kirkasta ja tiesimme putken olevan huonotuottoinen keskeytimme pumppauksen. Otimme näytteen käyttämällä Bailer- näytteenotinta, joka upotettiin pohjavesiputkeen. Kun näytteenotin oli täysi nostimme sen ylös ja kaadoimme sen näytteenottopulloon. Näytteenottopulloon merkitsimme teipillä ryhmän numeron, päivämäärän, sijainnin ja kellon ajan.

Seuraavaksi laskimme pumpun tuoton mittamalla kauanko pumpulla menee täyttää 1 l astia. Toisimme tämän kolme keraa, jonka keskiarvoksi tuli 8,73 s/ l. Pumpun teho lasketaan taas:

*Ohjeista poiketen pohjavesinäyte otettiin ennen esipumppausta.

Q= (1l / 8,73s ) * 60s = 6,87 l/min

 Viimeisen pumppauksen jälkeen mittasimme kenttämittarilla pH:n, sähkönjohtavuuden, happipitoisuuden ja lämpötilan:

pH: 7,07

Happi: 2,34 mg/l

Lämpötila: +8 °C

Sähkönjohtavuus: 137,8 µS/cm

Lopuksi mittasimme pohjaveden pinnan uudestaan, nähdäksemme oliko se vajunut pumppauksen aikana, ja olihan se. Uusi pinnankorko oli 4,36m

Kasvillisuuskartoitus

Tarkoituksena oli kasvilajiston ja kasvillisuuden määrän kartoitus.

Vesistöjen kasvillisuus on ryhmitelty seitsemään eri luokkaan, jotka ovat;

1. Ilmaversoiskasvillisuus (Helofyytit)
2. Uposlehtinen kasvillisuus (Elodeidit)
3. Kelluslehtinen kasvillisuus (Lemnidit)
4. Pohjaversoinen kasvillisuus (Isoetidit)
5. Irtokellujat
6. Irtokeijujat
7. Vesisammaleet (Bryidit)  

Ryhmittelyt

Ryhmällä oli todella vähän kokemusta kasvintunnistuksesta, joten käytimme apuna PlantNet-sovellusta.

Kasvillisuuskartoituksen aloitimme uimarannalta, josta lähdimme kiertämään lampea myötäpäivään. Seuraavat kuvat ovat esitetty löytöjärjestyksessä.

Heinävita, Potamogeton gramineus

Kanadanvesirutto, Elodea Canadensis

Lumme, Nymphaea alba

Uistinvita, Potamogeton natans

Leveäosmankäämi, Typha latifolia

Järviruoko, Phragmites australis

 

Rimpivesiherne, Utricularia intermedia

Suovehka, Calla palustris

Kurjenjalka, Comarum palustre

 

Ryhmämme löysi todennäköisesti kasvillisuusryhmistä ryhmät;

1. Järviruoko, Leveäosmankäämi
2. Heinävita
3. Lumme, Uistinvita

      6. Rimpivesiherne 

Lisäksi ryhmä teki havaintoja suokasveista lammen etelä- ja länsirannoilla suovehka, kurjenjalka ja oletettavasti jotakin vesisammalta. Lampi on rehevöitynyt erityisesti länsirannalta, johon on muodostunut arviolta 35 x 35 m kokoinen kelluva saareke. Tämän lisäksi rehevöitymistä tapahtunut myös etelä rannalla. Tästä kertoo järviruoko ja vesirutto, joka viihtyy erityisesti rehevöityneissä vesissä.  

 

Kasvillisuuskartoitus

Kartoitus reissulta palatessa vastaan tullut paikallinen asukas kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan lampi on 10-15 vuodessa rehevöitynyt 2-3 metrillä lammen länsipuolelta, sekä veden laatu huonontunut Puijonsarven koulun rakentamisesta lähtien, jonka urheilukentän parkkialue toimii talvella lumenkeräyspisteenä. Hän on havainnut lammen rehevöitymisen myös lammen etelä päässä, jossa kasvunopeus on hitaampaa. Lammella seilaa irtosaareke, joka tällä hetkellä hänen mukaansa on pysähtynyt lammen itäpuolelle. Saarekkeesta ryhmämme ei saanut havaintoa. Edellisenä kesänä asukkaan lammella sijaitseva laituri oli myös ensimmäistä kertaa limoittunut. 

Harjoitus oli mielenkiintoinen ja olisimme toki saaneet enemmän irti, jos meillä olisi ollut laajempi tietämys biologiasta ja kasveista. Tästä syystä kasvien tunnistuksessa saattaa olla virheitä.