Ryhmä 2: Pohjavesinäytteenotto havaintoputkesta ja vesistön kasvillisuuskartoitus

Pohjavesinäytteenotto

Ryhmämme saapui 28.9.2021 sumun peittämälle Pieni-Valkeisen lammelle intoa puhkuen. Silmiemme totuttua sankkaan sumuun lähdimme kävelemään kohti pohjaveden näytteenoton havaintoputkea yhdessä apuopettaja Eeva Saarelaisen opastuksella. Mukanamme paikalle raahasimme näytteenottovälineet ja muistiinpanoja varten havaintolomakkeen sekä pohjavesiputkikortin. Tarkastelimme näytteenottopaikan ympäristöä, emmekä havainneet siinä mitään epämääräistä tai epäilyttävää.

Aloitimme mittaamalla vedenkorkeuden havaintoputkesta. Näytteenottoputken syvyyden tarkistimme pohjavesiputkikortista, joka ilmoitti sen olevan 8 m. Upotimme hälyttävän mittanauhan (jota ensin selvittelimme 10 min) näytteenottoputkeen, joka ilmoitti vedenpinnan korkeudeksi 2,43 m. 

 

Kuva 1. Vedenkorkeuden mittaaminen havaintoputkesta

 

Vesipatsaan  korkeudeksi laskimme 8 m - 2,43 m = 5,57 m. 

Seuraavaksi laskimme näytteenottoputken vesitilavuuden A.

Kuva 2. Vesitilavuuden laskemisessa käytetty laskukaava.

Suoritimme akkukäyttöisellä uppopumpulla esipumppauksen ja havaitsimme veden olevan kohtuullisen kirkasta. Pumpun tehon mittauksen suoritimme kolme kertaa joista laskimme keskiarvon 9,023 sekuntia per litra. Tehon laskettiin kuvassa 2 esitetyllä kaavalla.

Kuva 3. Pumpun tehon laskentaan käytetty kaava. 

Mittasimme näytevedestä kenttämittarilla, pH:ksi 6,99, sähkönjohtavuudeksi 140,6 µS/m sekä happipitoisuudeksi 3,72 mg/l. Näyteveden lämpötila oli 8,7 °C.

Varsinainen näyte otettiin onnistuneesti noutimella, josta näyte kaadettiin pulloon. Pullo merkittiin asiaankuuluvasti.

 

Kuva 4. Näytteenotto noutimella

Kuva 5. Pohjavesinäyte pullossa

 

Vesistön kasvillisuuskartoitus 

Toisena tehtävänämme tällä kertaa oli suorittaa Pieni-Valkeisen kasvillisuuskartoitus ja jakaa kasvit seitsemään eri tyyppiin elomuodon mukaisesti. Elomuodot ovat esiteltynä alla olevassa listassa ja kuvassa 6.

1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)
2. Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit) 
3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)
4. Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)
5. Irtokellujat
6. Irtokeijujat
7. Vesisammalet (bryidit)
   

 

Kuva 6. Seitsemän elomuotoa

omi

 Pieni-Valkeisesta löysimme rannalta käsin seuraavia kasveja:

1) Ilmaversoiset kasvit (helofyytit)

Kuva 7. Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus)

 

 

Kuva 8. Järviruoko (Phragmites australis)

 

 

 

 

Kuva 9. Kurjenjalka (Comarum palustre)

2) Uposlehtiset kasvit (elodeidit)

 

Kuva 10. Kanadanvesirutto (Elodea canadensis)

 

 

3) Kelluslehtiset kasvit (lemnidit) 

 

Kuva 11. Ulpukka (Nuphar)

 

 

Kuva 12. Mahdollisesti kaitapalpakko (Sparganium angustifolium)

 

                                                      

4) Pohjaversoiset (isoetidit)

                              

                                                Kuva 13. Mahdollisesti jokin lahnanruoho (Isoetes)

 

5) Irtokellujat

 

Emme havainneet irtokellujia Pieni-Valkeisessa.

6) Irtokeijujat

 

Kuva 14. Isovesiherne (Urticularia vulgaris)

7) Vesisammalet (bryidit)

Emme löytäneet vesisammalia Pieni-Valkeisesta, vaikka yritimme naarailla pohjaa kepin ja metsästä löytyneen vavan avulla.

Kuva 15. Kasvien sijainteja kartalla

 

Vuodenaika toi omat haasteensa kasvien tunnistamiseen ja ylipäätään löytämiseen. Käytimme kasvien tunnistamisessa apuna laji.fi sivustoa. Kuvassa 15 on esitetty löytämiemme kasvien sijainteja kartalla. Havaitsimme, että Pieni-Valkeisen reunustoilla kasvoi verrattain runsaasti vesi- ja rantakasveja. Asuinrakennusten ja uimarannan alueella samaisia kasveja oli huomattavasti vähemmän. Vesikasvillisuudesta silmämääräisesti arvioituna eniten lammessa kasvoi järviruokoa ja palpakkoa. Pieni-Valkeinen on osittain rannoilta soistunut ja lampea voi mielestämme pitää rehevöityneenä. Lammesta löytynyt kanadanvesirutto on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji, joka vaikuttaa veden laatuun negatiivisesti sekä aiheuttaa elintila- ja ravintokilpailua. Lampi on suhteellisen matala ja mutapohjainen. Veden vaihtuvuus lammessa vaikuttaa hitaalta. Kartoituksen ja edellä mainittujen muiden havaintojen perusteella arvioisimme Pieni-Valkeisen olevan veden laadultaan melko heikko ja kärsivän mahdollisesti hapenpuutteesta talvisin.

 

 

                                                      

Lähteet:

https://laji.fi/

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.40119