Saavuimme 12.10.2021 viimeiselle kenttämittaus kerralle Pieni-Valkeiselle. Lämpötila oli 7 astetta, sää pilvinen ja lopulta sateinen. Tällä kertaa koko ryhmämme oli koossa ja pääsimme suorittamaan mittaukset sujuvasti.
Veden laadun mittaukset kenttämittalaitteilla
Kenttämittauksissa käytimme HACH Multi Meter- mittalaitetta. Mittaukset otettiin Pieni-Valkeisen tulouomasta ennen ja jälkeen biohiilipadon, Pieni-Valkeisen lähtöuomasta sekä Iso-Valkeisen tulouoman edustalta.
 |
| Kuva 1. Mittaus purku-uomasta |
 |
| Kuva 2. Mittaus Iso-Valkeisen tulouoman edustalta |
Mittaustulokset kokosimme taulukkoon 1.
Taulukko 1. Kenttämittaustulokset
EY19SP ryhmämme yksi projektiryhmistä on rakentanut biohiilipadon Pieni-Valkeisen tulouomaan. Teimme mittaukset ennen ja jälkeen biohiiliaptoa. Pato on rakennettu 11.10.2021, joten biohiilipadolla ei ollut vaikutusta tuloksissa. Pieni-Valkeisen purku-uoma on sähkönjohtavuudeltaan alhaisempi kuin tulouoma. Happipitoisuus on purku-uomassa myös korkeampi. Iso-Valkeisen tulo-uoman sähkönjohtavuus oli myös alhaisempi kuin tulouoman. Happipitoisuus oli korkein tulouomassa. Pohdimme, voiko voimakkaimmalla virtauksella olla vaikutusta happipitoisuuden kohoamiselle. Veden värin havaittiin olevan melko kirkasta lukuunottamatta Iso-Valkeisen tulouoman edustaa, jossa vesi oli väriltään rusehtavaa. Havaitsimme veden mukana jokaisessa pisteessä olevan paljon puista pudonneita lehtiä. |
- Pieni-Valkeisen tulouoma ennen biohiilipatoa (N: 6977966,488 & E: 533371,435)
- Pieni-valkeisen tulouoma biohiilipadon jälkeen (N: 6977962,238 & E: 533377,935)
- Pieni-Valkeisen purku-uoma (N: 6977838,238 & E: 533643,185)
- Iso-Valkeisen tulouoman edusta (N: 6977819,429 & E: 533797,201)
 |
| Kuva 3. Mittauspaikkojen sijainnit kartalla |
Virtaaman määrittäminen siivikoimalla
 |
| Kuva 4. Siivikko |
Viimeisimpänä tehtävänä meillä oli virtaaman määrittäminen siivikoimalla. Harjoitukseen käytimme SEBA Mini Current Meter M1 - laitetta, rullamittaa ja puhelimen sekuntikelloa. Virtaamat määritettiin Pieni-Valkeisen tulouomasta ja purku-uomasta. Haasteena mittausten aloittamisessa oli löytää tarpeeksi virtaava kohta
uomista. Jouduimme poistamaan vedestä risuja, lehtiä ja maa-ainesta
saadaksemme mittalaitteen tarpeeksi syvälle ja pyörimään. Lopulta saimme
virtaamat mitattua halutuista paikoista. Mittausten lomassa tapasimme saman herrasmiehen kuin ensimmäisellä
kenttämittauskerralla. Hän kommentoi puuhiamme samalla tavalla kuten
viimeksi kohdatessamme.
- tulouoma: N: 6977955,278 & E: 533385,976
- postouoma: N: 6977830,613 & E: 533658,016
 |
| Kuva 5. Tulouoman havainnekuva |
 | |||
| Kuva 6. Poistouoman havainnekuva |
Virtauksen yhtälö on mittalaitekohtainen. Siivikon kalibrointikäyrän avulla on määritetty sen kertoimet k ja D.
Virtaaman laskimme käyttämällä alla olevaa kaavaa:
Taulukko 2. Virtausnopeuden ja virtaaman tulokset
|
|
|
Siiven kierrosmäärä (krt/s) |
Virtausnopeus (m/s) |
Pinta-ala (m2) |
Virtaama (l/s) |
|
tulouoma |
a |
0,2 |
0,057 |
0,007 |
0,38 |
|
b |
0,85 |
0,225 |
0,020 |
4,41 |
|
|
c |
0,25 |
0,070 |
0,009 |
0,59 |
|
|
poistouoma |
a |
0,15 |
0,044 |
0,017 |
0,74 |
|
b |
0,15 |
0,044 |
0,028 |
1,21 |
|
|
c |
0,1 |
0,031 |
0,018 |
0,54 |
Kokonaisvirtaama oli mittaustemme perusteella tulouomassa 5,38 l/s ja poistouomassa 2,49 l/s. Tulokset poikkesivat viime kerralla v-padon ja volymetrisen menetelmän avulla määrittämistämme virtaamista. Taulukossa 3 on esitetty eri menetelmien avulla määrittämämme virtaamat. Erot tuloksissa voivat johtua mittausten toteutusten eri ajankohdista ja sijainneista sekä mittausten tuloksiin vaikuttaneista epävarmuustekijöistä.
Taulukko 3. Virtaaman tulokset eri menetelmillä
|
|
siivikointi |
v-pato |
volymetrinen menetelmä |
|
tulouoma |
5,38 l/s |
0,214 l/s |
0,28 l/s |
|
poistouoma |
2,49 l/s |
1,46 l/s |
0,95 l/s |
Comments
Post a Comment