Ryhmä 7. Kasvillisuuskartoitus

  

Kuva 1. Maisema Pieni-Valkeisen etelärannalta

Teimme syyskuisena tiistaiaamuna 21.9.2021 Pieni-Valkeisella järven kasvillisuuskartoitusta. Kartoitusta olivat tekemässä kaikki ryhmämme jäsenet, eli Piela Harlin-Venäläinen, Anna Kivimäki, Kaisa Kolkka ja Venla Tuomikoski.  

Tehtävänä oli löytää esimerkkejä oheisessa kuvassa esitetyistä kasviryhmien edustajista. Vuodenajan johdosta kasvillisuus oli jo paljolti kuihtunut, mikä hankaloitti kartoittamista sekä kasvien tunnistamista.

 

Kuva 2. Kenttätyöohjeistuksessa esitetyt kasvillisuusryhmät

Kasvit jaetaan kuvan 2. mukaisesti seuraaviin ryhmiin:

1. 1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit) 

   2. Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit) 

   3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit) 

   4. Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit) 

   5. Irtokellujat 

   6. Irtokeijujat 

   7. Vesisammalet (bryidit)
      

 

Rantavedessä viihtyvistä ilmaversoisista kasveista (ryhmä 1.) eli helofyyteistä löysimme seuraavia ryhmän edustajia: 

   

Kuva 3. Kurjenjalka (Comarum palustre) 

 

    

Kuva 4. ja 5. Suovehka (Calla palustris) 

 

 

Kuva 6. Keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) 

 

 

Kuva 7. Järviruoko (Phragmites australis) 

Uposlehtisten (ryhmä 2.) (elodeidit) ryhmästä löysimme vesiruttoa, joka on haitallinen vieraslaji. 

 

Kuva 8. Vesirutto (Elodea canadensis)

 

Kelluslehtisten (ryhmä 3.) (lemnidit) ryhmästä tekemiämme havaintoja: 

 

Kuva 9. Uistinvita (Potamogeton natans) 

 

 

Kuva 10. Ulpukka (Nuphar lutea) 

 

   

Kuva 11. ja 12. Rantapalpakko (Sparganium emersum) tai mahdollisesti kaitapalpakko (Sparganium angustifolium) 

 

Pohjaversoiset kasvit (ryhmä 4.) (isoetidit) olivat vaikeasti tunnistettavia. Kyseiseen ryhmään kuuluvista kasveista havaitsimme seuraavia:  

   

Kuva 13. Mahdollinen tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius) 

 

   

Kuva 14. Mahdollinen ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) 

 

Irtokeijujien (ryhmä 6.) ryhmästä teimme yhden havainnon: 

 

Kuva 15. Vesiherne (Utricularia sp.) 

Irtokellujia (ryhmä 5.) ja vesisammalia (ryhmä 7.) emme kartoituskierroksellamme havainneet. 

 

 

Kuva 16. Otos Pieni-Valkeisen länsirannalta

Pieni-Valkeisen länsiranta oli soistunutta ja hetteiköistä. Siellä kasvillisuutta hallitsi järviruoko sekä sarat. Järven keskivaiheilla ei näkynyt vesikasvillisuutta, mutta asiaa ei voitu varmistaa, sillä meillä ei ollut kulkupeliä, jolla olisimme päässeet vesille kartoittamaan järven keskiosien kasvillisuutta.

Järven itä- ja etelärannalla kasvoi runsaasti suovehkaa, saraa ja ulpukkaa. Myös vesihernettä ja vesiruttoa vaikutti olevan näissä osin järveä. Järven pohjoispäässä oli asutusta ja rantaa oli siistitty, eikä siellä suunnalla näkynyt ilmaversoisia eikä kelluslehtisiä lajeja. Pinnanalaista kasvillisuutta emme siltä alueelta päässeet asutuksen vuoksi kartoittamaan. 

 

Kuva 17. Otos Pieni-Valkeisen etelärannalta 

Kasvillisuuskartoituksen perusteella järven tilasta voidaan sanoa, että järvi vaikuttaa keski- tai runsasravinteiselta. Tätä vaikutelmaa tukee vesisammalhavaintojen puuttuminen sekä runsas kelluslehtisten määrä sekä ilmaversoiskasvustot. Toisaalta ravinteiden runsautta indikoivia irtokellujia emme myöskään havainneet, mutta niiden osalta havaintojen puuttuminen voi mahdollisesti johtua vuodenajasta.