Kasvillisuuskartoitus
Aloitimme päivän Pieni-Valkeisen kasvillisuuskartoituksella. Tarkoituksena oli tutkia rannalta järven kasvillisuutta, josta voi myös arvioida vesistön kuntoa. Tehtävänä oli tarkoituksena etsiä ainakin yksi kasvi seuraavista kategorioista:
1) Ilmaversoiskasvillisuus
(helofyytit)
2) Uposlehtinen kasvillisuus
(elodeidit)
3) Kelluslehtinen kasvillisuus
(lemnidit)
4) Pohjaversoinen kasvillisuus
(isoetidit)
5) Irtokellujat
6) Irtokeijujat
7) Vesisammalet (bryidit)
![]() |
Vesirutto |
Epävarmuustekijöinä on ainakin huono kasvillisuustuntemus, Kartoitusta myös vaikeutti vuodenaika, koska syksy on jo sen verran pitkällä, että pudonneet lehdet vaikeuttivat kasvien löytämistä, sekä iso osa kasvien kasvukaudesta on jo loppunut. Myös osa rannasta on soistunut, mikä myös vaikeutti kartoitusta.
Pohjavesinäytteenotto
Aluksi mittasimme pohjaveden
korkeuden käyttämällä mittanauhaa minkä päässä on anturi, jonka osuessa veden
pintaan laite antaa äänimerkin. Pohjaveden korkeus mitattiin putken yläpäästä
veden pintaan. Samalla laskimme tarkistuskaivossa olevan veden tilavuuden.
Veden korkeus alussa oli 2,66 m ja vesipatsaan tilavuus 11,34 l.
Tämän jälkeen aloimme tyhjentämään kaivoa akkutoimisen pumpun avulla. Samalla mittasimme pumpun pumppaustehon laskemalla, kuinka nopeasti pumppu täyttää litran mitta-astian. Teimme mittauksen kahdesti, joista saimme keskiarvoksi 0,078 l/s. Samalla teimme vedestä aistinvaraiset havainnot, sekä mittasimme vedestä kenttämittauslaitteilla sähkönjohtavuuden, pH-arvon, lämpötilan sekä happipitoisuuden.
![]() |
Vesi on selkeästi sameaa |
![]() |
Pohjaveden kenttämittauksia |
Sähkönjohtavuus: 115,6 µS/cm
pH: 7,41
Lämpötila: 4,8 C°
Happipitoisuus: 2,52 mg/l
Kun tarkistuskaivo oli tyhjä, aloitimme mittaamaan kuinka nopeasti kaivo alkaa täyttymään. Mittasimme veden korkeutta 10 minuutin ajan ja otimme tasaisesti veden korkeuden ylös suhteessa kuluneeseen aikaan.
Lopuksi otimme pohjavedestä litran muovipulloon vesinäytteen noutimella.
Comments
Post a Comment