7. Pohjavesinäytteenotto

Pohjavesinäytteitä otettaessa sää oli hyvä ja tyyni. Pohjavesinnäytteenotto aloitettiin tarkastelemalla pohjavedennäyttöpaikan ympäristöä. Ympäristössä kasvoi mäntyjä ja aluskasvillisuutta. Seuraavaksi mitattiin pohjaveden pinnankorkeus, jonka avulla määritettiin vesipatsaan tilavuus putkessa.

π*putken säde^2*vesipatsaan korkeus

Vesipatsaan korkeus laskettiin

102,54 m - 91,54 m - mitattu pohjaveden pinnankorkeus = 8,25 m

π*0,026^2*8,25 m=0,0175 m^3

= 18 litraa

Kuva 1. Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen

Pumpun teho selvitettiin tarkastelemalla kuinka kauan aikaa meni pumpata yksi litra vettä.

Q= 1 l / 10,39 s = 0,096 l/s * 60 s = 5,77 l/min

Q = 1 l / 10,49 s = 0,095 l/s * 60 s = 5,72 l/min

Q= 1 l / 22,34 s = 0,045 l/s * 60 s = 2,69 l/min

Kolmas mittaus oli huomattavasti hitaampi johtuen sotkussa olevasta letkusta, joten kolmas mittaustulos ei ole luotettavin. Vettä pumpattaessa huomattiin, että vesi oli sameampaa, mitä lähempää maanpintaa vesi tuli.

Kuva 2. Pumpun tehon mittaus

Vedestä määritettiin paikan päällä:

pH: 6,98

veden lämpötila: 8,6 °C

sähkönjohtavuus: 126,9 µs/m

happipitoisuus: 278 mg/l

Kuva 3. Happipitoisuuden mittaus

Pohjavesiputki pumpattiin tyhjäksi, jonka jälkeen tarkkailimme 10 minuutin ajan kuinka nopeasti veden pinnankorkeus nousi.

Aikaa kulunut (min)	Pohjaveden pinnankorkeus
1.15	7,93
1.45	7,90
2.20	7,87
3.00	7,84
3.35	7,83
4.10	7,83
4.45	7,82
5.20	7,81
5.55	7,80
6.30	7,80
7.05	7,79
7.40	7,79
8.15	7,79
8.50	7,78
9.25	7,78
10.00	7,78

8. Vesistön kasvillisuuskartoituksen tekeminen

Lähdimme tutkimaan järven ympäristöä jalan. Järven ympärillä oli hyviä polkuja, joita myöten oli oiva kävellä ja pääsi tutkimaan kasvustoa ihan rantaviivalle asti. Kaikki löytämämme kasvit olivat rannan läheisyydessä, josta niitä oli kohtalaisen helppo tunnistaa ja saada kuvattua. Vaikeuksia eniten aiheutti kasvien lokeroiminen niiden tyyppien mukaisesti. Näistä olemme hieman epävarmoja, osuivatko arvomme oikeaan.

Järven ympäristössä kasvoi eniten järviruokoa sekä sarakasveja, kuten viiltosaraa. Vesiruton määrästä voisi olettaa, että järvi on hieman rehevöitynyt. Tämän huomasi varisnkin tulouoman puolelta, jossa oli enemmän kasvustoa verrattuna muuhun osaan järveä. Etenkin pohjakasvillisuuden osalta arviomme perustui rannan välittömässä läheisyydessä kasvavien kasvien arviointiin.

Löytämämme ja tunnistamamme kasvit:

1) Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)