Ryhmä 7. Vesistön kasvillisuuskartoitus, näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi

8. Kasvillisuuskartoitus:

Kasvillisuuskartoituksen avulla saadaan lisätietoa vesistön kunnon seurannan ja kunnostuksen suunnittelun tarpeisiin. Kasvillisuus kertoo vesistön ravinteisuudesta, koska eri lajit viihtyvät erillaisissa ravinneolosuhteissa. Kasvillisuuskartoitus toteutettiin rannalta käsin ja yllättävän vaikeaa oli tunnistaa kasveja, koska kasvit olivat jo paleltuneet sekä syksyn runnomia.  

Kaikki kasvit löytyivät vesirajan läheisyydestä, joita pystyi tutkimaan rannalta käsin. 

 1.) Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit) 

- Järviruoho (kuva 1)

 - Järviruoko (kuva 2)

 - Kurjenmiekka (kuva 3)

Kuva 1. Järviruohoa 

 

Kuva 2 ja 3. Järvikorte(Pharagmites australis) ja kurjenmiekka (Iris pseudacorus)

 

2.) Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit) 

 - Kanadanvesirutto (kuva 3)

Kuva 3. Kanadanvesirutto (Elodea Canadensis)

3.) Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)

 - Uistinvita (kuva 4)

 - Ulpukka ja Lumme (kuva 5)

Kuva 4 ja 5. Uistinvita ulpukan/lumpeen juurakkoa (Potamogeton natans ja nuphar lutea)

4.) Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit) 

- ei pystytty tunnistamaan

5.) Irtokellujat 

- ei pystytty tunnistamaan

6.) Irtokeijujat 

- ei pystytty tunnistamaan

7.) Vesisammaleet 

 - Rahkasammal (kuva 7)

Kuva 7. Rahkasammal ( Sphagnum)

 Mitä kasveja havaittiin vesirajan läheisyydestä, niin Suopursua ja Saniaista.

Kuva 8 ja 9. Saniainen/Kotkansiipi ja suopursu ( Matteuccia struthiopteris ja Rhododendron tomentosum)

Mitä muuta mielenkiintoista, jota ei tunnistettu oli kelluva pallonmutoinen kasvi

 (kuva 10 ja 11)

Kuva 10 ja 11. Tunnistamaton kasvi. 

Loppupäätelmät: Vallitsevista kasveista on hyvin vaikea sanoa, koska meillä oli viimesenä tehtävänä tutkia lammen kasvillisuutta. Jos jotain pitäisi osata sanoa, niin ainakin lampea voisi kuvata suolammeksi ja eniten lammessa kasvaa järkiruokoa ja järviruohoa, jota oli koko lammen ympärys täynnä. Myös rahkasammal viihtyy lammen rannoilla, jota oli suuri matto. 

1. Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi:

Pieni-Valkeisen valuma-alue:

Tehtävänämme oli selvittää oleellisimmat asiat Pieni-Valkeisen valuma-alueesta, jotka vaikuttavat lammen veden laatuun. Alhaalle on raportoitu nämä asiat. 

1. Hetkelliset säätiedot katsoimme ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta ja kirjasimme ylös tärkeimmät säätiedot (kuva 1). Lämpötila oli -0,6 °C, tuulen nopeus 4 m/s, tuulensuunta oli lounas, ilmanpaine 1013,4 hPa ja taivas selkeä.  

2. 
   

Kuva 1. Päivän muistiinpanot.

Lammen valuma-alue:

Kuva 2. VALUE-työkalun tekemä valuma-alue.

VALUE-työkalun mukaan valuma-alue on 60 ha, kun taas Kuopion kaupungin lampi- ja lahtikortin mukaan se on 40 ha. Tämä voi johtua siitä, että VALUE-työkalu ei ota huomioon kaupungin hulevesiverkostoa tai ihmisen tekemää maanmuokkausta. Siksi Kuopion kaupungin arvio on todennäköisimmin oikeassa. 

Suurin osa valuma-alueesta on kuusimetsää ja loput rakennettua aluetta.

Lampeen tulevat virtaamat:
Lampeen virtaa vettä tulouomasta, joka näkyy kartalla. Aiemmista kenttätöistä tiedämme, että tulouoman vesi oli melko likaista. Tulouoman vierestä (alla olevassa kuvassa merkitty mustalla) löytyi pieni uomia ja altaita (kuvat 4 ja 5), jotka laskivat vetensä lampeen. Uomien ja lampien virtaaman nopeus oli silmänvaraisesti arvioiden 0,0 m/s. Lampeen tulee vettä uomien ja altaiden lisäksi pohjavesi- ja pintavaluntana. 

Kuva 3. Alue, josta löytyi pieniä uomia, joita ei ole kartalla merkitty (musta kohta).

Kuva 4. Pieni allas, joka päättyy Pieni-Valkeisen lampeen. 

Kuva 5. Pieniä uomia, jotka johtaa Pieni-Valkeisen lampeen

Lammesta lähtevät virtaamat:
Pieni-Valkeisen vesi poistuu ainoastaan yhdestä poistouomasta, joka johtaa Iso-Valkeiseen .

Ympäristökuormitus:

Lampeen tulee luonnostaan hieman kuormitusta maaperästä sateiden yhteydessä. Kuitenkin rakennetun ympäristön hulevedet lisäävät lammen kuormitusta verrattuna siihen, että lampi ja sen valuma-alue olisi luonnontilassa.  

Osa rakennetun alueen hulevesistä johdetaan tulouomaan, mikä näkyy muun muassa tulouomanveden suurena sähkönjohtavuutena ja ruskeana värinä. 

Muuta: Pieni-Valkeisella on uimaranta sekä kahden rantatontin uintilaituri on rakennettu lampeen. Lampi on tarkoitettu virkistyskäyttöön. 

Loppupäätelmät:

Pieni-Valkeinen on pienehkö lampi, johon kohdistuu merkittävää kuormitusta. Pieni-Valkeisen lammen suurin kuormittaja on rakennutun alueen hulevedet, jotka johdetaan tulouomaan. Tämän voi todeta silmämääräisesti vertailemalla tulo- ja lähtöuoman vesiä.