Ryhmä 5 - Vesistön kasvillisuuskartoitus ja alueeseen tutustuminen sekä ympäristön havainnointi

6.10.2020

Nimipäiväänsä viettää: Pinja ja Minttu

Sää: Kello 8-9 kostea ja pilvinen, joka enteilikin kello 9 alkanutta sadetta. Lämpötila +11 C.

 

Sää 6.10.2020

   

 8. VESISTÖN KASVILLISUUSKARTOITUS

Mitä tehtiin?

Ryhmän tehtävänä oli etsiä Pieni-Valkeisen rannalta käsin vesikasveja ja arvioda niiden avulla vesistön kuntoa. Syksyinen ja sateinen keli, sekä pehmeä maasto vaikeutti hieman etsintöjä, mutta tehtävässä onnistuttiin. Vesistöstä etsittiin kuvan 1 mukaisia kasveja, jossa 1) ilmaversoiskasvillisuus, 2) uposlehtinen, 3) kelluslehtinen, 4) pohjaversoinen, 5) irtokellujat, 6) irtokeijujat ja 7) vesisammalet.

Tulokset

Kaikki kasvit ovat sijainniltaan Pieni-Valkeisen lammen rannalta ja rantavesistä. Suurin osa vedestä löytyneistä kasveista on lammen reunaa kiertävän polun puolelta.

Kelluslehtisiin kuuluva uistinvita ("Potamogeton natans"). (Koponen, 2020)

Kuvassa kaatuneeseen puuhun kasvanut kääpä. Tämä kertoo siitä, että puun lahoaminen on alkanut. Kyseinen kääpälaji oletettavasti karvashaprakääpä ("Postia stiptica"). Karvashaprakääpä viihtyy kaatuneilla kuusen rungoilla. (Koponen, 2020)

Yllä putkilokasveihin kuuluva saniainen (Pteridophytina). Kosteatkasvupaikat ovan saniaisten mieleen. (Koponen, 2020)

Ruovikkoa tulouoman puoleisella rannalla. (Tuomainen, 2020)

Kuvassa kanervakasveihin kuuluva suopursu ('Ledum palustre''). Suopursu on lievästi myrkyllinen, mutta sitä on mahdollista käyttää mm. mausteena. Suopursun tunnistaakin jo kauempaa sen voimakkaan tuoksun vuoksi. (Koponen, 2020)

Kelluslehtinen kurjenjalka ("Comarum palustre"). (Tuomainen, 2020)

Kuvassa komeilee suovehka ("Calla palustris"). Yleensä vehkat tavataan isommissa rykelmissä, mutta alueelta löysimme vain yksittäisiä vehkoja.

Lumpeet ("Nymphaea") kuuluu kelluslehtisiin vesikasveihin. Niin ikään myös lumpeet ovat myrkyllisiä. (Tuomainen, 2020)

Irtokeijujiin kuuluva isovesiherne ("Utricularia vulgaris"). (Koponen 2020)

Järviruoko ("Phragmites astralis") on ilmaruokokasvillisuutta. (Koponen 2020)

Koivumetsissä kasvava karvarousku ("Lactarius torminosus") pilkotti neulasten ja varpujen seassa. (Koponen, 2020)

Vesirutto ("Elodea canadensis") kuuluu irtokeijujiin. (Tuomainen, 2020)

Epävarmuustekijät ja pohdintaa:

Syksyinen keli, lehtiä oli pudonnut paljon lammen reunoille. Tämä vaikeutti kasvillisuuskartoituksen tekemistä rannasta käsin. Epävarmuutta tuloksiin toi myös vaikeus tunnistaa kasveja.

Määrällisesti kasvillisuutta oli paljon ja pohjasta löytyi paljon hajonneita kasveja. Umpeenkasvua on lammessa tapahtunut uimarannan vastarannalla. Vesistön kunto on ryhmän mielestä kohtalainen.

1. ALUEESEEN TUTUSTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HAVAINNOINTI

Mitä tehtiin?

Ryhmän tehtävänä oli tutustua Pieni-Valkeisen lammen ympäristöön, vallitseviin sääolosuhteisiin, lammen valuma-alueisiin ja virtaamiin. Lisäksi ryhmän tuli pohtia vesistön käyttötarkoitusta ja siihen kohdistuvia mahdollisia kuormituksia. Ryhmä oli selvittänyt Pieni-Valkeisen valuma-alueen ennakkoon, joten sen rajoja lähdettiin kiertämään.

Valuma-alue

 

Pieni-Valkeisen valuma-alue (http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/)

Valuma-alue on pääasiassa luonnontilaista metsämaata. Valuma-alueen pinta-ala on noin 40ha. 

Tulokset

Pieni-Valkeisen lammen ympäristö on suurimmaksi osaksi metsää. Puijon jyrkän rinteen puolella on havumetsää ja lampea kiertää luontopolku. Lammen uimarannan vastainen ranta on pehmeää lähes suomaan kaltaista upottavaa maata. Uimarannan oikealla puolella on omakotitaloja ja muuta rakennettua ympäristöä. Rakennetun ympäristön alueelta valuma-vedet ohjataan hulevesikaivoihin.

Alueelle tulevia virtaamia ovat Pieni-Valkeisen virallinen tulouomaja kaksi pienempää uomaa Puijon rinteeltä. Vedet joita Pieni-Valkeiselle tulevat ovat peräisin pintavalunnasta, hulevesistä, sateesta ja pohjavedestä. Alueelta poistuu vedet poistouoman kautta Iso-Valkeiseen, vettä myös haihtuu. 

Pieni-Valkeisen käyttötarkoitus on pääosin virkistyskäyttöä, sillä lammelta löytyy uimaranta ja sitä kiertää lenkkipolku, lammen rannalla on myös omakotitalojen laitureita. Kalastusta lammella ei ole. Pieni-Valkeiseen kohdistuva kuormitus tulee liikenteestä, sillä tulouomaan valuu teiden hulevesiä ja keväisin pölyä.

Uimaranta ja omakotitaloalueen laitureita (Koponen 2020)

Puijonsarvenkoulu lammen valuma-alueella (Koponen 2020)

Epävarmuustekijät ja pohdintaa:

Rakennettu ympäristö vaikeuttaa valuma-alueen rajausta ja paljon valumavesia menee hulvesikaivoihin. Jonkun verran hulevesia päätyy kuitenkin tulouomaan ja näin ollen myös vesistöön.

Jos valuma-alue olisi kokonaan luonnontilassa vesi olisi varmasti puhtaampaa. Vesistön kunnon/tilan ryhmä arvioisi kohtalaiseksi, sillä erityisesti tulo-uomasta tuleva vesi on erittäin likaista ja vesistössä on paljon kasvillisuutta. Arveltiin Pieni-Valkeisen lammen kuitenkin olevan paremmassa kunnossa kuin Iso-Valkeinen sillä isommalla lammella on hapetin. 

Terkuin

Aino, Iina, Reetta ja Joonas