Ryhmä 4 (N.A.M): Pohjavesinäytteenotto ja kasvillisuuskartoitus

Sää oli hyvin ilkeä, kolea ja hyvin kostea. Näytteenoton aikaan satoi aivan kaatamalla vettä ja ilma hyvin viileä.

Pohjavesinäytteenotto

1. Pohjavesiputken ympäristön havainnointia:

Näytteenottopaikka sijaitsee Pieni-Valkeisen etelärannan tuntumassa loivassa rinnemaastossa. 

Maaston maaperä oli havaintojen perusteella melko muraista/savista ja hienojakoista, mutta paikoitellen myös avointa kalliota sekä sekametsää.

Pohjavesiputki sijaitsee Pieni-Valkeisen valuma-alueella ja vedet valuvat etelästä kohti putkea ja siitä kohti pientä valkeista.

Kuva 1. Pohjavesiputken ympäristöä (Nissinen, 2020)

2. Pohjaveden pinnankorkeuden mittaus

Pohjaveden korkeutta putkessa mitattiin kela-mallisella pohjavedenpinnan-mittarilla. 

Mittarin päässä on anturi, joka päästää äänimerkin anturin osuessa veden pintaa pohjavesiputkessa. Pohjavedenpinnnankorkeudeksi saatiin 2,77 m.

Kuva 2. Pohjavedenpinnankorkeus (Kuittinen, 2020)

Videolla on nähtävissä mittauksessa käytetty laite ja kuinka sitä käytetään.

3. Vesipatsaan tilavuuden laskenta

Tietäessä putken sisähalkaisijan sekä vesipatsaan korkeuden, voidaan niiden perusteella laskea veden tilavuus pohjavesiputkessa kaavalla:

Kuva 2. Kaava pohjavesiputken vesipatsaan tilavuuden laskentaan

Kuva 3. Vesipatsaan tilavuuden laskenta (N.A.M, 2020)

4. Pumppaustehon määrittäminen

Pumpun tehon määrityksellä selviää, kuinka nopeasti litran astia täyttyy vedellä eli mikä on pohjaveden pumppausteho.

Pumpun teho laskettiin kolmen erillisen mittauksen keskiarvona.

Kuva 4. Pumpun tehon laskenta (N.A.M, 2020)

4. Pohjavesiputken tyhennys ja putkivirtaaman laskenta

Seuraavana toimenpiteenä suoritettiinn pohjavesiputken tyhjennys pumppaamalla. Tarkoituksena oli selvittää kuinka nopeasti tyhjä pohjavesiputki täyttyisi. Arviointi tehtiin tekemällä noin 1 minuutin mittaisia mittaustapahtumia 20 minuutin ajan. Jokaisesta mittaustapahtumasta kirjattiin ylös kulloinenkin pohjavedenpinnan korkeus. 

Huomasimme pienen poikkeaman pinnankorkeudessa, jonka olisi pitänyt olla lähtötietojen perusteella 8,0 m. Meidän saamamme tulos oli 7,91 m. Ero voi mahdollisesti johtua putkeen jääneestä sakasta, jota on kertynyt vuosien mittaan.

Kuva 5. Pinnankorkeus tyhjennetyssä pohjavesiputkessa (Nissinen, 2020)

Kuva 6. Pinnankorkeus viimeisessä mittauksessa (Häkkinen, 2020)

Tulokset koostettiin taulukkoon, joiden perusteella laskettiin keskiarvo putkivirtaukselle. Putkivirtaukseksi saimme 0,00165 l/s.

Kuva 7. Putkivesivirtauksen laskenta

Laskemamme vesipatsaan täyttyminen (5,23 m) kestäisi noin 112 minuuttia. 

5. Määritykset vedestä

Pohjavesiputkesta poimitusta vedestä mitataan monitoimimittarilla lämpötila, sähkönjohtavuus, pH sekä happipitoisuus. Mittaus suoritettiin ensimmäisestä astiaan pumpatusta vesilitrasta.

Kuva 8. Ihmisiä työssä (Häkkinen, 2020)

• Lämpötila: 9,1 °C  
• pH: 6,85  
• sähkönjohtavuus: 136,2 µm 
• liuennut happi: 3,17 mg/l

Mittausten lopuksi poimimme pohjavesinäytteen näytepulloon analysoitavaksi laboratorioon.

Kuva 8. Erittäin samea pohjavesinäyte (Kuittinen, 2020)

6. Spektaakkeli

Kasvillisuuskartoitus

Ryhmällä oli tehtävänä etsiä Pieni-Valkeisen rannalta vesikasveja ja arvioida niiden levinneisyyttä. Kartoituksen pohjalta arvioitiin myös vesistön kuntoa.

Sää oli hyvinkin märkä ja vettä satoi kaatamalla. Tämä vaikutti suuresti kasvien etsintöihin ja niiden kuvaukseen. 

Vesistöstä oli määrä etsiä ainakin yksi kasvi alla olevista kategorioista: 

Kuva 1. Vesistökasvien kategoriat (Kurssimateriaali)

1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)

2. Uposlehtinen (elodeidit)

3. Kelluslehtinen (lemnidit)

4. Pohjaversoinen (isoetidit)

5. Irtokellujat

6. Irtokeijujat sekä

7. Vesisammalisto (bryidit)

Löytöjä:

Vesirutto "Elodea canadensis" (Kuittinen 2020)

Ulpukka "Nuphar lutea" (piilossa puidenlehtien alla) (Kuittinen 2020)

Uistinvita "Potamogeton natans" (Kuittinen 2020)

Rantapalpakko "Sparganium emersum" (Kuittinen 2020)

Viiltosara "Carex acuta" (Kuittinen 2020)

Isovesiherne "Utricularia vulgaris" (Kuittinen 2020)

Isovesiherne "Utricularia vulgaris" (Kuittinen 2020)

Järvikaisla "Schoenoplectus lacustris" (Kuittinen 2020)

Lisäksi vesistöstä löytyi sinne kuulumatonta jätettä (Häkkinen 2020)

Epävarmuustekijöitä ja virheen mahdollistajia tehtävässä oli juuri sääolosuhteiden ja syksyn tulon aiheuttavat tekijät, mm. puista tippuneet lehdet ja kasvien kasvukauden päättyminen. Rannalta oli vaikea päästä lähelle vedessä olevia kasveja, ilman, että itse upposi suohon. 

Kasvillisuuden perusteella voisi olettaa vesistön ravintopitoisuuden olevan runsas. Vesistön umpeenkasvaminen on paikoittan todella runsasta ja Pieni-Valkeisen etelä/länsi-ranta on miltein kauttaaltaan kelluvaa sammalmattoa. Etelä/länsi-rannan puolella olevat metsäalueet voivat mahdollisesti vaikuttaa tähän tilanteeseen.

 

Havainnekuva kasvien sijainneista (NISSINEN,2020)

 

Kuvassa olevat kasvien havainnekohdat ovat suuntaa antavia, koska koordinaatit on otettu matkapuhelimella, jonka sijaintitiedot eivät ole tarkkoja. Kasvillisuutta esiintyi ympäri Pieni-Valkeista.