Ryhmä 1: Pieni-Valkeisen ja Iso-Valkeisen pinnankorkeuden määritys vaaitsemisen avulla ja pohjavesinäytteenotto (7&6)    

Sääolosuhteet mittauspäivänä 29.9.2020: lämpötila: + 8 ⁰C, kosteus 97 %, kastepiste 7,6 ⁰C, ilmanpaine 1020,8 hPa ja tuuli 1,1 m/s kaakosta. Sää on ollut edeltävinä päivinä poutainen.

7. Pohjavesinäytteenotto

Päivän ensimmäinen rasti oli pohjavesinäytteenotto. Ennen näytteenottoa tarkkailimme pohjavesiputken ympäristöä. Paikka sijaitsi luonnonsuojelualueella. Loivasti ylöspäin viettävässä rinteessä oli istutuksia (kuva 1). 

Kuva 1. Istutukset rinteessä (Enni Peltola 29.9.2020)

Aluksi mittasimme pohjavedenkorkeuden mittaunauhalla, jonka päässä oleva elektroninen anturi piippasi koskettaessaan vettä. Anturi laskettiin putkeen kelan avulla (kuva 2). Mittaus toistettiin pari kertaa. Anturi saavutti pohjavedenpinnan 2,59 metrissä. Muovisen sisäputken sisähalkaisijaksi mitattiin 0,052 metriä. Pohjavesiputkikortissa koko putken pituudeksi oli ilmoitettu 8 metriä. Sijoittamalla nämä kaavaan 1, saatiin pohjaveden tilavuudeksi 11,4893 litraa.

 

Kuva 2. Pohjavedenpinnan mittaus (Enni Peltola 29.9.2020)

                                  

Seuraavaksi selvitimme pumpun tehon. Pumpun toiminnassa oli jotain häikkää, sillä se lakkasi välillä toimimasta. Vesi oli kirkasta. Pumpun teho saatiin selville kun otimme sekunttikellolla ajan joka pumpulta kesti pumpata 1 litra vettä astiaan (kuva 3). Aikaa tähän kului 10,31 sekuntia, joten pumpun tehoksi saatiin 5,82 l/s. 

Kuva 3. Pumpun tehon selvitystä (Enni Peltola 29.9.2020)

                                  

Tämän jälkeen selvitimme pohjaveden sähkönjohtavuuden, happipitoisuuden (kuva 4), pH:n ja lämpötilan Hach HQ40d mittareilla. Tulokseksi saimme:

Sähkönjohtavuus = 117,2 us/cm

Happipitoisuus = 5,31 mg/l, 

Lämpötila 8,7 °C

pH = 6,91 

Kuva 4. Happipitoisuuden mittaus (Enni Peltola 29.9.2020)

           

Laboratoriotutkimusta varten otettiin vesinäyte Bailerin noutimella (kuva 5), joka kaadettiin litran pulloon (kuva 6). Pulloon jätettiin pakastusvaraa. Se etteivät näytteenottimet olleet streriilejä, voi vaikuttaa laboratoriokokeiden tuloksiin.

Kuva 5. Pohjavesinäyte Bailer noutimella (Enni Peltola 29.9.2020)   

 Kuva 6. Näytteen pullotus (Enni Peltola 29.9.2020)

                           

Lopuksi seurasimme pohjavesiputken täyttymistä 11 minuutin ajan. Täyttymisnopeudeksi saimme 0,0695 l/min.

Muistiinpanot

6. Veden pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemisen avulla

Vaaitusharjoituksessa selvitettiin sekä Pieni-Valkeisen että Iso-Valkeisen vedenpinnankorkeus. Jokaisen mittauksen alussa vaaituskojeen ilmakuplat kohdistettiin paikoilleen (kuva 7) ja lattaa säädettiin siten, että vaaituskoje oli suorassa. Nämä säädöt veivät suurimman osan ajasta. 

Kuva 7. Kuplan kohdistusta (Tiina Matihaldi 29.9.2020)

                     

Pieni-Valkeisen pinnankorkeus

Lähtötietona oli lampitien päässä asfaltoidulla kääntöpaikalla sijaitsevan kaivonkannen korko +98,965 m (kuva 8). Vaaituskoje pystytettiin kaivonkannen ja rannan väliin kohtaan, josta oli hyvä näkyvyys molempiin kohteisiin (kuva 9 ja 10). Mittaus suoritettiin yhdellä taakse-eteen tähtäyksellä. Mittalaippaa heiluteltiin eestaas tarkasteltavassa kohteessa. Vaaituskojeen linssistä luettiin keskimmäisen ristin kohdalta mittalaipan heilahduksen pienin lukema. Kuva näkyi linssissä ylösalaisin, mikä toi omat haasteensa lukemiseen.

Kuva 8. Kaivonkansi ja mittalaipan paikka (Kenttäohjeet)         

                                    

Kuva 9. Mittauspiste K1, Kaivonkansi korkopisteenä (Tiina Matihaldi 29.9.2020)  

                   

 

Kuva 10. Sama vaaitusasema K1, eri kohde (Tiina Matihaldi 29.9.2020)

      

Mittaustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Pieni-Valkeisen vedenpinnan korkeudeksi saatiin 97,105 m. Mittalaippa ei uponnut veteen, joten upotusta ei tarvinnut lisätä saatuun korkoon. 

Kuopion kaupungin lampi- ja lahtikorteissa 2014 Pieni-Valkeisen vedenpinnan korkeudeksi on annettu +96,3 metriä. Sitä milloin kyseinen mittaustulos on saatu, ei ole tiedossa. Erot kyseiseen tulokseen voivat johtua mm. eri vuodenajasta, erillaisesta mittaustavasta, mittaus- ja tulkintavirheistä sekä sateista. Virhettä tulokseen voivat aiheuttaa mm. luentavirheet ja  mittalaipan epätasainen heilunta. Muiden ryhmien tuloksia tarkastellessa useimmat ovat saaneet samansuuruisia tuloksia, joten saamaamme korkeutta voidaan pitää hyväksyttävänä arviona Pieni-Valkeisen pinnankorkeudesta. 

Iso-Valkeisen pinnankorkeus

Iso-Valkeisen pinnankorkeus määritettiin kolmella taakse-eteen tähtäyksellä. Mittauksessa hyödynnettiin lähtökorkotietona samaa kaivon kantta ja päätepisteenä toimi Iso-Valkeisen länsipuolen rantaviiva (kuva 11). 

Kuva 11. Iso-Valkeisen vedenpinta (Tiina Matihaldi 29.9.2020)

                                    

Iso-Valkeisen pinnankorkeudeksi saatiin 89,807 m. Mittalaippa ei uponnut veteen, joten upotusta ei tarvinnut lisätä saatuun korkoon. Mittauksen lukemat on kootusti alla. Kuopion kaupungin lampi- ja lahtikorteissa 2014 Iso-Valkeisen länsipuolen vedenpinnan korkeudeksi on annettu +89,1 metriä, joka on 0.707 metriä pienempi kuin mittaustuloksemme. Eroavaisuus voi johtua samoista asioista kuin Pieni-Valkeisen kohdalla.

Paluu kaivonkannelle

Kaivon kannelle palattiin Iso-Valkeisen rannasta neljällä taakse-eteen tähtäyksellä. Kaivon kannen koroksi mitattiin + 98,948 m, joten virhettä mittaukseen tuli 0,017 metriä. Virheen pienuus osoittaa että mittaustuloksemme on hyvä arvio Iso-Valkeisen vedenpinnan korkeudesta.

Muistiinpanot