Ryhmämme jäseninä Saara Ahokas, Virve Happonen ja Annika Mannström. Kaikki ryhmän jäsenet ovat Savonian ympäristötekniikan kolmannen vuoden opiskelijoita.
Ensimmäiset maastokerrat aloitettiin 22.9.2020 kello 8.15. Sää oli poutainen ja lämpötila reilut 10 astetta.
Kasvillisuuskartoitus
Aloitimme kasvillisuuskartoituksella, jossa kiersimme Pieni-Valkeisen kävellen rantoja pitkin ja tutkimme lammen kasvillisuuslajeja sekä saimme tietoa vesistön kunnosta. Kartoituksessa määrittelimme kasvilajiston ja kasvillisuuden määrää. Kasvistoa havaitsimme lähinnä lammen reunoilla eikä niinkään keskellä sitä. Osasta kasveista otimme myös valokuvia.
Tavoitteena oli löytää ja tunnistaa vesikasveja Pieni-Valkeisella oheisen jaottelun mukaisesti:
1) Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit) 2) Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit) 3) Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit) 4) Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit) 5) Irtokellujat 6) Irtokeijujat 7) Vesisammalet (bryidit)
Kasvien pääsääntöinen esiintyminen lammen alueella alla olevassa kuvassa. Kasveja löysimme ryhmistä 1 (punaisella värillä), 2 (mustalla värillä), 3 (sinisellä värillä) ja 7 (keltaisella värillä). Vuodenaika tuo hieman lisähaastetta kasvien tunnistamisessa, sillä kasvit eivät syksyllä enää kuki.
Ryhmä 1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)
Järviruoko (Phragmites australis)
Vehka (Calla palustris)
Ryhmä 2. Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit)
Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) vai vesirutto (Elodea canadensis) ?
Ryhmä 3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)
Lumme (Nymphaea)
Vesitatar (Persicaria amphibia)
4) Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)
Emme havainneet tästä ryhmästä kasvillisuutta.
5) Irtokellujat
Emme havainneet tästä ryhmästä kasvillisuutta.
6) Irtokeijujat
Emme havainneet tästä ryhmästä kasvillisuutta.
7) Vesisammalet (bryidit)
Lisäksi havaitsimme lammen uimarannalla pohjaan kiinnittynyttä levää, joka hajotessaan värjäsi veden mustaksi.
Yhteenvetona Pieni-Valkeisen kasvillisuus keskittyy lähinnä lammen ranta-alueille eikä se vaikuta ylirehevöityneeltä. Lammen rannat ja ympäröivä alue on osittain kosteaa suomaista aluetta sekä lähinnä luonnontilassa olevaa uimarannan ja pihatontteja lukuun ottamatta. Suurin osa lammessa kasvavista vesikasveista oli järviruokoa, jota kasvoi paikoitellen etenkin suomaisilla alueilla runsaasti. Lisäksi lumpeita ja pohjakasvillisuutta kasvoi lähes koko lammen ranta-alueella.
Pohjavesinäytteenotto
Pohjavesiputkelta tarkoituksena oli mitata pohjavesiputkesta veden korkeus alku- ja lopputilanteessa, pumpata vettä litran verran pumpulla ja suorittaa kenttämittaukset lämpötilan, sähkönjohtavuuden, happipitoisuuden ja pH:n osalta.
Ensin mitattiin veden korkeus putkessa mitalla. Mitan päässä oli sensori, joka päästi äänen veteen osuessaan, joten mittaus oli helppoa. Vesipatsaan korko putkessa saatiin laskettua vähentämällä putken pituudesta pinnan korko ylhäältä mitattuna. Veden korko mitattiin myös harjoituksen lopussa. Mittauksista laskettiin veden tilavuus putkessa. Tulokset ovat esillä taulukossa.
Sitten putkesta pumpattiin hieman vettä pois, joka johdettiin suoraan maahan. Tämän jälkeen vettä pumpattiin litran astiaan, ja siihen kulunut aika mitattiin sekuntikellolla. Astiaan pumpattu vesi oli sameaa. Vedelle suoritettiin kenttämittauksia, tulokset ovat esillä taulukossa.
Varsinainen pohjavesinäyte otettiin noutimella. Noudin laskettiin putkea pitkin alas, ja nostettiin sen ollessa täynnä vettä. Vesi kipattiin noutimesta varovasti näytepulloon. Näytepulloon kirjattiin näytteen nimi, näytteenoton ajankohta ja ryhmän numero.
Comments
Post a Comment